Väyläviraston raideselvitys ja hankearviointi ovat viimein valmistuneet. Selvitys suosittee kolmannen raiteen rakentamista Riihimäen ja Tampereen välille nykyisen raiteen itäpuolelle ja neljännen raiteen rakentamista Sääksjärven ja Tampereen väliselle tavaraliikenteelle. Uusia etelän suunnan henkilöliikenteen seisakkeita KVE3-vaihtoehdossa olisivat Tampereella Lakalaiva ja Rantaperkiö sekä Lempäälässä Sääksjärvi, Moisio ja Kulju.

Selvityksen laajimmassa vaihtoehdossa merkittävä osa kaukojunista tulisi jatkossa pysähtymään Lakalaivassa, josta olisi siten muodostumassa kaupunkiseudun alakeskus, eli eräänlainen Tampereen Pasila. Sääksjärvellä ei tuoreimpien suunnitelmien mukaan tulisi pysähtymään lainkaan kaukojunia ja Turun IC-junien pysähdykset siirtyisivät nekin Lempäälän keskustasta Lakalaivaan.

Mikäli nyt esitetty KVE3-kokonaisuus etenee, on valmista tulossa arviolta vuonna 2030. Siihen on pitkä matka, mutta suunnitelmat ovat jo etenemässä. Yhdessä VT3 Puskiaisten oikaisun ja Kehä II -tien rakentamisen sekä järjestelyratapihan siirron kanssa tästä tulee hyvä kokonaisuus, jossa kaupunkiseutu kehittyy monella tasolla ja huoltovarmuus kasvaa.

Olen peräänkuuluttanut kolmatta raidetta ja lähijunaliikenteen edistämistä koko poliittisen urani, ja vuonna 2018 kirjoitimme asiasta myös eri lehdissä Tampereen vihreiden valtuutettu Juhana Suoniemen kanssa. Lukemattomat muutkin aktiiviset vaikuttajat ovat tietenkin ajaneet samaa asiaa, ja viimein näemme siinä edistystä. Politiikassa mikään ei tapahdu nopeasti, ja pitkäjänteinen vaikuttaminen eri foorumeissa on usein tarpeen. Tampereen kaupunkiseutu tarvitsee lisää eteläisiä raideyhteyksiä.

Turvallisuus tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, sillä lapset ja nuoret käsittävät asian toisin kuin vaikkapa ikäihmiset. Määritelmä siis vaihtelee, mutta jokainen tarvitsee arkeensa turvallisuutta. Aivan jokainen. Tampere kasvaa tulevaisuudessakin nopeasti, joten kaupungissa turvallisuuteen ja myös turvallisuuden tunteeseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

Lasten ja nuorten turvallisuuden keskiössä ovat koti ja koulu. Jokaisen oppilaan tulee voida käydä koulua ilman pelkoa kouluväkivallasta, oli se sitten henkistä, fyysistä tai sosiaalisessa mediassa. Samalla tulee huomata, että tekojen nimittäminen kiusaamiseksi on uhrien vähättelyä, koska ne täyttävät usein rikoksen tunnusmerkit. Kouluissa täytyy ottaa nollatoleranssi häiriköintiin. Aikuisten velvollisuus on varmistaa, että jokaisella oppilaalla on turvallinen kasvuympäristö niin kouluissa kuin kotonakin. Molempien täytyy olla turvallisia tiloja jokaiselle.

Tampereen ydinkeskustan turvallisuus on puhuttanut jo pitkään, sillä katuryöstöjen määrä ja huumekauppa ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Tilastollisesti vaaraa ei toki ole, mutta varsinkin moni ikäihminen on ryhtynyt varmuuden vuoksi karttamaan liikkumista iltaisin esimerkiksi Tullin alueella ja joissain lähiöissä. Maineestaan tarkan Tampereen tulisi kaikin keinoin välttää Helsingin keskustassa ilmenneet vakavat ongelmat ennen kuin on myöhäistä. Katujengien leviäminen meille täytyy pyrkiä tehokkaasti estämään.

Tampereen puolustusklusteri kasvattaa turvallisuutta Suomessa ja muualla Euroopassa. Toimiala tuottaa kaupunkiseudulle runsaasti vientituloja, kun erityisesti Keski-Euroopassa on viimein herätty lisäämään puolustusta. Turvallisuuden kasvu tulee siten näkymään positiivisesti myös Tampereen ja koko valtion taloudessa. Turvallisuus ja turvallisuuden tunne eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan niitä täytyy aktiivisesti rakentaa yhteistyössä poliittisten päättäjien, viranhaltijoiden, viranomaisten ja yritysten kanssa. Kun tämä yhteistyö toimii, tuloksena on turvallisen kasvun Tampere meille kaikille.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, aluevaltuutettu (kok.)
Tampere