Tänään piti ottaa yhteyksiä Suomeen puhelimitse. Puheluita piti tehdä sen verran monta, että olin varautunut urakkaan jo aiemmin avaamalla SkypeOut -tilin. Vaikka täällä on nettikafiksia aika paljon, niissä on yleensä vain Messenger, jos sitäkään. Skype on vielä Thaimaassa täysin tuntematon kapine.
Kokeilin viime viikolla soittaa oman koneen kautta (mestassa oli WLAN), mutta homma meni silloin reisille, koska kaista ei riittänyt puheluun. Tänään suunnattiin hieman laadukkaampaan, mutta monta kertaa kalliimpaan mestaan, Starbucksiin. Yhteys maksoi paikallisittain lähes tähtitieteellisen paljon, 150 bahtia (n. 3 euroa) tunti. WLAN -yhteys oli kuitenkin hyvä ja Skype pelitti omassa läppärissä hyvin. Puhelut Suomeen toimivat siis ihan siedettävästi ja olivat superhalpoja kännypuheluihin verrattuna.
Vuoden-parin päästä jokaisessa vähänkin laajakaistaisemmassa nettikafiksessa on toivottavasti Skype, ja silloin puhelujen soittaminen on todella iisiä. Nyt siihen tarvitaan vielä hieman kikkailua, kun kaistat eivät tahdo oikein riittää vaikka saisi oman koneen kiinni piuhaan. Mahtava tuo Skype kyllä on.