Onnea kaupunkiseutu! Sääksjärven osayleiskaava hyväksyttiin

Historiallinen päivä Lempäälälle ja koko Tampereen kaupunkiseudulle! Seitsemän vuoden valmistelun jälkeen Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi Sääksjärven osayleiskaavan. Kiitos vastuullisesta ratkaisusta kunnan kaavoitukselle ja tietenkin poliitikoille. Sääksjärven alueen kehityksen lisäksi osayleiskaava tukee myös kolmostien ns. Puskiaisten oikaisun ja Tampereen kaupunkiseudun Kehä II:n toteutumista. Sääksjärven osayleiskaavassa on otettu laajasti huomioon myös alueen luontoarvot, sillä suunnittelussa on otettu huomioon saatu palaute ja osayleiskaavaa on myös muutettu monilta osin alkuperäistä vihreämmäksi.

Osayleiskaavan merkittävin seuraus ovat uudet asuin- ja yritysalueet tuhansille uusille asukkaille ja työntekijöille. Niiden myötä päätös edistää koko kaupunkiseudun kehitystä ja logistisia ratkaisuja sekä tukee vahvasti tavoitetta raideliikenteen aseman saamiseksi Sääksjärvelle. Lähijunaliikenne Sääksjärven ja Tampereen välillä on tärkeä tavoite, mutta tulevaisuudessa kenties myös kaukojunat voisivat pysähtyä kaupunkiseudun tulevassa logistisessa keskuksessa kakkoskehätien varrella.

ELY-keskus on jo aiemmin luvannut Puskiaisten oikaisun rakentamisen yhteydessä Sääksjärven moottoritielle meluesteet, joiden toteutuminen otti sekin nyt konkreettisen askeleen eteenpäin. Puskiaisten oikaisu on ollut maakuntakaavassa vuodesta 1992 lähtien, joten nyt olisi korkea aika sen toteutukselle kaupunkiseudun kasvaessa nopeasti.

Lempäälän-Vesilahden sanomat 14.2.2017
Aamulehti 14.1.2021

Kun lähdin kuntavaaleihin ehdolle vuonna 2017, oli Sääksjärven osayleiskaavan edistäminen yksi pääteemoistani. Lempäälän täytyy pitää huoli siitä, että Sääksjärven alue on tulevaisuudessa paitsi kasvava asuin- ja yrityskeskittymä myös liikenteen hubi, jossa ihmiset vaihtavat kumipyöriltä raiteille ja toisin päin. Puskiaisten oikaisu jo itsessään lyhentää miljoonien autojen kulkemaa ajomatkaa ja siten myös päästöjä. Kyseessä on kuitenkin valtion hanke, jonka toteutumista voidaan joutua odottamaan vielä pitkään.

Tästä on hyvä jatkaa työtä asemakaavan laatimisella. Kunta joko kasvaa tai näivettyy, eikä välimuotoja ole. Tampereen kaupunkiseutu on tutkitusti Suomen elinvoimaisin alue, ja Lempäälän valtuusto valitsi vastuullisen kasvun tien myös jatkossa. Sääksjärvellä ja Lempäälässä luonto on lähellä myös tämän osayleiskaavan toteuduttuakin. Ja Birgitan polku myös.

Onneksi olkoon 245-vuotias Tampere!

Tampere juhlii tänään syntymäpäiväänsä. Muutin Suomen henkiseen pääkaupunkiin monien värikkäiden vaiheiden jälkeen vuonna 1997, eli 27 vuotta sitten. Reissasin 1990-luvulla työkseni vuosia työn perässä ympäri Suomea, kunnes tuli sattumalta pidempi kiinnitys Tampereen Hämeenkadulle vasta avattuun NiteTrain-yökerhoon.

Muutin tuolloin asumaan Koskikadun Cumulukseen, jossa vietin lopulta yhdeksän kuukautta. Tampere alkoi tuntua päivä päivältä enemmän kodilta, sillä kaupunkiin saapuessa tuli aina lämmin kotoisa fiilis, josta ei jäänyt epäselvyyttä. Edessä oli lopulta muuttokuorman hakeminen Vaasasta Armonkalliolle. Näistä vaiheista löytyy seikkaperäisempi kirjoitus tästä.

Kymmenen vuotta sitten lasten myötä kotipaikka siirtyi yhdeksän kilometriä etelään nipinnapin Lempäälän puolelle, mutta työt ja vapaa-aika ovat olleet vuodesta 1996 lähtien Tampereella. Kaupungin kehitystä on ollut ilo seurata, ja taannoin kirjoitin sen menestyksestä Tamperelainen-lehden kolumnissani otsikolla ”Rohkeus tuo menestyksen”.

Rohkeutta Tampereella on ollut ja sitä tarvitaan jatkossakin. Suomen halutuimman kaupunkiseudun titteli ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen täytyy tehdä jatkuvasti töitä rohkeasti ja avarakatseisesti. Vilkaisu kaupungin siluettiin kertonee miksi kaupunkia ihaillaan ja jopa kahdehditaan muissa kaupungeissa.

Onneksi olkoon 245-vuotias Tampere!