Julkaistu

YEL-pommi laukesi yrittäjien syliin

Vuosi sitten yrittäjät huomasivat miten tuolloin vasta valmistelussa ollut YEL-uudistus uhkasi romuttaa heidän taloutensa ja ajaa yhteiskunnan selkärankana toimivia yrittäjiä kortistoon. Nyt uhkakuva on toteutunut. Marinin hallitus päätti toteuttaa uudistuksensa, vaikka sen kohtuuttomista seurauksista varoitettiin. Kyseessä on laajin yrittäjyyteen kohdistunut takaisku sitten vuoden 1992 Koiviston konklaavin. Parhaillaan Suomessa on käynnissä suurin konkurssiaalto sitten 1990-luvun, joten monet yrittäjät ovat ahdingossa ilman perusteettomia eläkemaksujakin.

Marinin hallituksen ideologisesti latautuneessa uudistuksessa yrittäjät pantiin nyt maksamaan eläkemaksuja tuloista, joita ei ole olemassa. Eläkemaksut määritellään jatkossa todellisten tulojen sijaan yrittäjän arvioidun työpanoksen perusteella. Valtaosa yrittäjistä ei voisi edes teoriassa maksaa itselleen työpanostaan vastaavaa yksityisen sektorin mediaanipalkkaa.

Suomessa on 194 000 yksinyrittäjää, joista 44 prosenttia tienaa alle 2 000 euroa kuukaudessa. On mahdoton ajatus, että pitkää päivää tekevät yrittäjät voisivat maksaa 600-900 euroa kuukaudessa eläkemaksuja palkasta, jota he eivät saa. Työtulon kertakorotuksen 4 000 euron raja ei tilannetta muuta, vaan ainoastaan hidastaa iskua. Käytäntö on viime viikkoina osoittanut, että eläkeyhtiöt ovat paikoin laskeneet henkilön työtuloksi jopa useiden yritysten yhteenlasketut liikevaihdot. Jotain on siis perustavalla tavalla pielessä.

Yrittäjien eläkejärjestelmä on alunperinkin rakennettu kestämättömälle pohjalle, koska sen varoja ei rahastoida. Tuloksena on rakennelma, jossa yrittäjien maksamat eläkerahat maksetaan suoraan toiselta luukulta ulos, eivätkä ne jää kasvamaan tulevaa käyttöä varten. Yrittäjät ovat taloudellisesti valveutuneita ja ymmärtävät, että nykyinen YEL on kuin heittelisi seteleitä ruotsinlaivalta mereen. Ei ihme, että Suomen Yrittäjien kyselyssä vain 8,4 prosenttia yrittäjistä uskoi saavansa maksujaan vastaavaa eläkettä. Orpon hallitusohjelman mukaan YEL-järjestelmän kehittämistarpeista tulee käynnistää arviointi. Tätä hanketta täytyy nyt kiirehtiä, sillä nykyinen valuviallinen järjestelmä tulee rakentaa pikaisesti uudelleen puhtaalta pöydältä. Purkkapaikkaukset eivät enää riitä.

Jocka Träskbäck
varakansanedustaja (kok.)
yrittäjä

Kirjoitus on julkaistu 30.8.2023 Aamulehdessä ja Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.

Julkaistu

Vaikuttamisen anatomia korostuu hankalissa tilanteissa

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja kompromissien taidetta. Mikään poliittinen ryhmä, puolue tai henkilö ei kykene tekemään muutosta yksin. Tiivis yhteistyö muiden kanssa on välttämätöntä, jos halutaan saada muutos parempaan. Sama asia koskee niin eduskuntaa kuin kunnan- ja kaupunginvaltuustoja sekä hyvinvointialueiden aluevaltuustoja. Yhteisiin asioihin vaikutetaan vain yhdessä tai ei vaikuteta lainkaan. Välimuotoja ei ole.

Ajoittain tulee eteen tilanteita, joissa jokin poliitikko tai poliittinen ryhmä ajaa itseään nurkkaan hakematta aidosti ratkaisua yhdessä muiden kanssa. Näissä tapauksissa on unohdettu, että tiukka kynnyskysymys jossain asiassa voi hankaloittaa poliitikon tai poliittisen ryhmän uusien avausten läpimenoa jatkossa. Yhteistyökyky on ratkaisevaa. Sitä joko on tai ei ole. Yhteistyöhön kyvyttömät ajautuvat vääjäämättä päätöksenteon ulkokehälle, josta käsin joutuvat jatkossa seuraamaan muiden päätöksentekoa. Samalla tulee muistaa, että valtakunnallinen politiikka on eri asia kuin paikallinen. Paikallinen yhteistyö ei ole kiinni eduskunnan jakolinjoista.

Aluevaltuuston syyskausi alkaa näinä päivinä, kun käsittelyyn tulevat muun muassa palveluverkon kehittämisen periaatteet jo heti elokuun kokouksessa. Sitä ennen eri toimielimet käsittelevät asiaa ja antavat lausuntonsa valtuustolle. Kyse on kriittisen tärkeästä asiasta, sillä siinä päätetään periaatteista, joiden mukaan Pirkanmaan sote-palvelut jatkossa sijoittuvat. Aluevaalien alla kuultiin katteettomia lupauksia muun muassa siitä, että jokaisessa kunnassa säilyisi terveyskeskus. Ikävä kyllä näillä lupauksilla ei ollut todellisuuspohjaa. Sote-uudistukseen varatut rahat eivät yksinkertaisesti riitä ja edessä on todennäköisesti palveluverkon karsintaa.

Sote-uudistus valmisteltiin edellisessä hallituksessa kovassa kiireessä, joten siihen jäi monia valuvikoja. Oikeuskansleri vahvisti viime viikolla, että lainvalmistelussa tehtiin monia virheitä. Niiden vakavuudesta kertoo, että Valvira päätti heinäkuussa ottaa koko maan kiireettömän erikoissairaanhoidon valvontaansa hoitojonojen pidentymisen vuoksi. Voidaankin todeta, että suomalaiset maksavat heikon lainvalmistelun hintaa nyt terveydellään. Orpon hallitusohjelmassa korjataan näitä ongelmia. Säästöjen lisäksi tavoitteena on, että jokainen suomalainen pääsisi jatkossa ajoissa hoitoon toisin kuin nyt. Se edellyttää resurssien tehokkaampaa käyttöä ja yksityisen sektorin ottamista mukaan lyhentämään hoitojonoja.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 2.8.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.