Julkaistu

Edessä kipeitä päätöksiä

Maamme suurimmasta hallintouudistuksesta on kulunut puoli vuotta, joten nyt voimme tehdä ensimmäisiä analyysejä uudistuksen onnistumisesta. Palvelujen käyttäjiltä saatu palaute ei ole ollut mairittelevaa. Uusi hallitusohjelma pyrkii korjaamaan tilannetta monipuolisella soten korjaussarjalla ja suitsimalla holtitonta rahankäyttöä. Resurssien ollessa niukat tulee niitä käyttää erityisen vastuullisesti ja tehokkaasti, jotta kriittiset palvelut voidaan turvata myös tuleville sukupolville. Tämä tulee tarkoittamaan aluevaltuustoon valituille päättäjille myös kipeitä päätöksiä ja kompromisseja. Vaalien alla julistetut lupaukset esimerkiksi palveluverkoston pysyvyydestä tulevat jäämään monin paikoin toteutumatta. Se toki tiedettiin jo ennen aluevaaleja.

Toiveajatteluun on houkuttelevaa turvautua, kun arkirealismi on liian karvasta kertoa äänestäjille. Eräs nuori mies totesi äskettäin eduskunnassa, että ”Vastuun kantaminen on vaikeampaa kuin eläminen velaksi, jotta poliitikko saisi helpommin ääniä taas seuraavissa vaaleissa”. Naulan kantaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa rahat on tuhlattu ja vyötä täytyy kiristää. Monen poliitikon voi olla jatkossa haastavaa kohdata esimerkiksi äänestäjiä, joille on luvannut jokaiseen kuntaan terveyskeskuksen. Nuoruudessani kaduilla oli sanonta, jonka mukaan suu teki lupauksia, joita kroppa ei pystynyt lunastamaan. Nyt on kyse eri toimialasta, mutta analogia on sama. Uskon, että suomalaiset kyllä ymmärtävät talouden realiteetit, kunhan asiasta puhutaan avoimen rehellisesti ilman katteettomia lupauksia. Raha kun ei vieläkään tule maagisesta taikaseinästä.

Äänestäjien luottamuksen saamiseksi eivät riitä vaalilupaukset, sillä luottamus täytyy ansaita uudelleen ja uudelleen. Meidät aluevaltuutetut on valittu edustamaan kaikkia pirkanmaalaisia, joten edustamme myös sinua. Jostain syystä kynnys ottaa yhteyttä aluevaltuuston asioissa vaikuttaa olevan korkeampi kuin oman kunnan asioissa. J.K. Paasikivi totesi aikanaan viisaasti, että tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Sama pätee myös aluevaltuustoon ja sote-uudistukseen, sillä päättäjät eivät voi puuttua ongelmiin, jos niistä ei ole tietoa. Siksi epäkohtia huomatessaan kannattaa ottaa yhteyttä valtuutettuihin, jotta sote-uudistukseen jääneitä valuvikoja saadaan korjattua. Monia epäkohtia onkin jo saatu korjattua jopa muutamalla puhelinsoitolla ja sähköposteilla, joten aktiivisuus on ollut valttia. Toiset epäkohdat tarvitsevat sen sijaan lainsäädännön korjausliikettä. Yhteistyö on kuitenkin yleensä ratkaisu.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja
konserni- ja toimitilajaoston jäsen

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 28.6.2023.

Julkaistu

Boomeri-isän luottokortti leikattiin kahtia

Kirjoitin viime syksynä tässä lehdessä fiktiivisen tarinan perheestä, jonka tytär oli saanut käsiinsä boomeri-isänsä luottokortin. Nyt tuo kortti on viimein leikattu kahtia ja on tullut aika kääriä hihat. Orpon hallitusohjelman kantavana teemana on valtion talouden tasapainotus, sillä holtittoman neljän vuoden lasku täytyy maksaa. Julkista taloutta vahvistetaan ja taloutta tasapainotetaan peräti kuudella miljardilla eurolla. Se on ryhtiliike, joka tulee ikävä kyllä näkymään myös leikkauksina.

Kyseessä on Suomen historian yrittäjämyönteisin hallitusohjelma, joka korostaa ahkeruutta ja työntekoa. Yhteiskunnassa ei voi olla oikeuksia ilman velvollisuuksia. Veronmaksajien hartiat eivät nimittäin kestä, jos saajien määrä kasvaa ja maksajien määrä vähenee. Työn tekemisestä täytyy siksi tehdä kannattavaa jokaiselle elämäntilanteeseen katsomatta ja yrityksiä täytyy kannustaa työpaikkojen luomiseen yksityiselle sektorille. Hallitusohjelma parantaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja lisää suomalaisten ostovoimaa. Lisäksi laittomien lakkojen sanktiot vähentävät AY-liikkeen kannustimia järjestää poliittisia lakkoja Suomen pysäyttämiseksi milloin milläkin verukkeella.

Tampereelle ja Pirkanmaalle positiivisia kirjauksia ovat panostukset TKI-rahoitukseen ja liikenteen investointeihin. Pirkanmaalla on poikkeuksellisen vahvat klusterit esimerkiksi puolustusteollisuudessa ja ICT-alalla. Hallitusohjelma kuoppaa viimein pääradan kanssa rinnakkaisen metsäradan toteutumisen, kuten Tamperelainen-lehdessä 1.7.2020 peräänkuulutin. Tämän jätti-investoinnin sijaan kehitetään olemassa olevaa päärataa, mikä on julkisten varojen vastuullista käyttämistä. Lisäksi työ voidaan aloittaa heti ja tuloksia nähdään nopeammin. Tieinvestoinneissa etusijalle tulee asettaa ysitien lisäksi myös kolmostien oikaisu, joka on ollut maakuntakaavassa vuodesta 1992 lähtien.

Yrittäjät ja työnteko ovat yhteiskuntamme talouden selkäranka. Tämä näkyy varmasti jatkossa aiempaa paremmin. Vain terve talous mahdollistaa hyvinvoinnin.

Jocka Träskbäck
varakansanedustaja (kok.)
kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Julkaistu

Hallitusohjelman ratapäätös on Pirkanmaan etu

Kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk) esitti kirjoituksessaan (LVS 12.3.2023) katteettoman väitteen kokoomuksen kannasta uuteen metsärataan. Hän kirjoitti kokoomuksen esittävän ”miljardiluokan pääomitusta metsäradoille”, mutta väite ei pitänyt paikkaansa. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa puhuttiin tulevaisuuden nopeista ratayhteyksistä – ei metsäradasta. Petteri Orpon (kok) hallituksen tuore hallitusohjelma vahvistaa, että uuden metsäradan sijaan kehitetään päärataa nykyisessä ratakäytävässä. Tämä on myös Lempäälän etu ja tavoite, jonka kunnanhallitus kirjasi päätöksensä jo maaliskuussa 2020. Meillä on siis sama suunta.

Suomirata-hankeyhtiön tehtävä on selvittää kannattaako Helsingin ja Tampereen välille rakentaa uusi metsärata vai tulisiko keskittyä nykyiseen päärataan. Hankeyhtiön tehtävä ei ehkä ollut kansanedustajan tiedossa kirjoitusta laatiessaan. Olen ollut mukana hankeyhtiön tilaisuuksissa, joissa näitä molempia vaihtoehtoja on punnittu. Nyt päätökseksi on kuitenkin tullut pääradan kehittäminen. Se on hieno ryhtiliike, joka näkyy myös Lempäälässä. Vuoden raidekunnaksi valittu Lempäälä hyötyy nimittäin pääradan remontista, kun uusi metsärata olisi todennäköisesti jättänyt kuntakeskuksen sivuun uudesta raideyhteydestä. Miljardeja maksava uusi ratayhteys olisi lisäksi tuonut merkittäviä haasteita maankäyttöön peräti kolmen maakuntakaavan alueella.

Pääradan lisäksi täytyy panostaa tieverkoston uudistamiseen ja perusparannukseen. Maakuntakaavassa vuodesta 1992 saakka ollut Puskiaisten oikaisu on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, ja hanke onkin parhaillaan hyvässä vauhdissa. Lempäälän ja Pirkkalan kehitykselle merkittävän tiehankkeen YVA-arviointi valmistui viime vuonna ja yleissuunnitelma valmistuu tulevana syksynä. Oikaisu mainitaan myös Lempäälän kunnanvaltuuston juuri hyväksymässä Sääksjärven yleissuunnitelmassa. Kunnanvaltuuston kesäkuun kokouksessa varmistui lisäksi äänestyksellä, että kunnanvaltuuston tavoitteena on saada Sääksjärvelle raideliikenteen asema, ei seisaketta. Valtuuston asettaman tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä Puskiaisten oikaisun että siihen nojautuvan Sääksjärven osayleiskaavan toteutuminen, jotta väyläviraston edellyttämät 10 000 asukasta tai työpaikkaa toteutuvat (Väylävirasto 36/2019). Hankkeet siis tukevat toisiaan. Orpon hallituksen päättämät panostukset pääradan kehitykseen ovat siksi tärkeitä myös Lempäälän kehitykselle.

Jocka Träskbäck
kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kok.)
varakansanedustaja

Mielipidekirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 19.6.2023.