Julkaistu

Työnteosta täytyy tehdä taas kannattavaa

Suomalaiset yritykset kärsivät parhaillaan vakavasta työvoimapulasta, vaikka samaan aikaan satoja tuhansia työkykyisiä on työttömänä. Työn vastaanottamisen pitäisi olla aina kannattavaa, mutta nyt näin ei ole. Työstä käteen jäävä ansiotulo verrattuna tukirahoilla elämiseen on usein liian pieni verrattuna menetettyyn vapaa-aikaan.

Tällaiset kannustinloukut ovat uhka nykyisen hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Sosiaaliturvan tulisi olla kuin työelämään palauttava trampoliini, ei kuten pehmeä löhösohva. Ongelma on poliitikoiden rakentama, joten heidän tulee se myös korjata. Työelämä tarvitsee kiireesti korjaussarjan, koska nykymenoon suomalaisella yhteiskunnalla ei ole yksinkertaisesti enää varaa.

Kannustinloukkujen kuvitellaan usein olevan vain työttömien ongelma. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole, sillä korkeakoulutettujen Akavan taannoisen kyselyn mukaan 34 prosenttia sen jäsenistä jättää lisätyöt ottamatta. Syynä on erityisesti tuloverotuksen progressio, joka vähentää lisätöistä käteen jäävää palkkaa.

Lempäälän-Vesilahden Sanomat 18.1.2023

Koulutusta tulisi mielestäni arvioida yhteiskunnan investointina, jonka sijoitetun pääoman tuottoa tuloveron progressio nyt pienentää. Samalla hukataan arvokkaita resursseja ja osaamista. Progressio on osasyy myös siihen, että tuhannet verovaroin koulutetut suomalaiset huippuosaajat ovat jo muuttaneet ulkomaille.

Työstä täytyy tehdä taas taloudellisesti houkuttelevaa. Siksi tuloverotusta tulee keventää ja progressiota loiventaa merkittävästi. Työkykyisten sosiaaliturvan vastikkeellisuutta tulee lisätä sekä ansiosidonnaista lyhentää ja porrastaa. Samalla erityisesti pieniä ja pk-yrityksiä tulee kannustaa työllistämiseen. Opintotuen tuloraja tulee poistaa, jotta yhä useampi opiskelija omaksuisi työnteon kulttuurin ja voisi vaikuttaa omaan elintasoonsa nykyistä paremmin.

Työnteko vähentää tehokkaasti syrjäytymistä, koska se saa ihmisen tuntemaan itsensä aktiiviseksi osaksi yhteiskuntaa ja työyhteisö tuo ympärille sosiaalisen verkoston. Työ on parasta sosiaaliturvaa ja se mahdollistaa myös yhteiskunnan hyvinvoinnin.

Jocka Träskbäck
kunnanvaltuutettu (kok.)
yrittäjä

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 15.1.2023.

Julkaistu

Kolumni: Hyvinvointialue aloitti – edessä voi olla haasteita

Turvallista alkanutta vuotta! Elämme parhaillaan historiallisia aikoja, sillä olemme jatkossa kaikki Suomen suurimman hyvinvointialueen asukkaita. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pelastustoimessa kuntarajat katosivat nimittäin uudenvuoden ilotulitusten myötä. Suuri joukko viranhaltijoita on tehnyt hartiavoimin töitä, jotta ihmiset saisivat jatkossa sote-palveluita mahdollisimman saumattomasti kautta Pirkanmaan. Heikon lainvalmistelun vuoksi työtä on kuitenkin jouduttu tekemään kovassa kiireessä, joten nyt kannattaa varautua myös ongelmatilanteisiin. Erityisesti tietojärjestelmien ja palkkahallinnon osalta ilmassa on parhaillaan kovasti kysymysmerkkejä. Hyvinvointialueen ensimmäiset palkat tulevat sopivasti maksuun perjantaina 13. päivä.

Tämä historiallinen muutos tapahtuu hetkellä, joka ei ainakaan vähennä tilanteeseen liittyviä epävarmuuksia. Terveydenhoito on parhaillaan historiansa syvimmässä kriisissä, joka näkyy sekä vanhustenhoidossa että päivitysten ruuhkautumisessa. Juurisyitä tähän ovat ennen kaikkea huolimattomasti säädetty hoitajamitoitus sekä vakava hoitajapula. Lakkoihin liittyneen pakkolain seurauksena viime vuonna peräti tuhat hoitajaa pyysi poistamaan ammattioikeutensa Valviran rekisteristä, kun normaalisti poistuma on ollut vain kymmeniä hoitajia vuodessa.

Suomessa on parhaillaan tuhansia vanhusten hoivapaikkoja vapaana, mutta niitä ei voida ottaa käyttöön hoitajamitoituksen vuoksi. Kun vanhukset eivät saa ammattimaista tukea läheltään, joutuvat he turvautumaan päivystyksiin. Kriisi päivystyksissä, hoitoonpääsyssä ja vanhustenhoidossa tulee syvenemään, mikäli hoitajamitoitusta hallituksen suunnitelmien mukaan kiristetään ja lisäksi kela-korvauksia poistetaan. Nyt päätöksentekoon tarvitaan realismia, sillä suomalaisten ei pitäisi koskaan joutua maksamaan politiikan hintaa terveydellään.

Monia kuntalaisia on viime päivinä ihmetyttänyt sairaanhoitopiirin tapaus, jossa jouduimme kutsumaan koolle ylimääräisen valtuuston kokouksen. Kyse oli siitä, että hyvinvointialueen budjettiin oli jostain syystä laskettu mukaan kuntien omistaman sairaanhoitopiirin rahaa, vaikka hyvinvointialueen rahoitus kuuluu valtiolle. Sairaanhoitopiirin hallitus halusi laskuttaa 8,1 miljoonan euron alijäämän kunnilta, vaikka konserniyhtiöissä oli 30 miljoonaa euroa jakokelpoisia varoja. Mikäli laskutus olisi tehty, olisi se vähentänyt miljoonilla euroilla kuntien tulevien vuosien valtionosuuksia, eli tarkoittanut pysyviä leikkauksia esimerkiksi koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja muihin peruspalveluihin. Esityksestäni valtuusto päätti, että tämä alijäämä täytyy kattaa konsernin sisällä.

Jocka Träskbäck
aluevaltuutettu (kok.)
hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 4.1.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.