Julkaistu

YEL-esitys vakava isku yrittäjyydelle

JULKAISTU 3.8.2022 Yrittäjät ovat Suomen selkäranka, jota ilman ei olisi hyvinvointia. Marinin hallituskaudella yrittäjävastaisuus on saanut huolestuttavasti jalansijaa, mikä näkyy parhaillaan esityksenä YEL-uudistuksesta. Toteutuessaan se nostaisi yrittäjien eläkemaksuja jopa sadoilla euroilla kuukaudessa, mikä olisi kestämätöntä. Monet varsinkin pienyrittäjät joutuisivat silloin lopettamaan yritystoimintansa, joten seuraukset kansantaloudelle olisivat vakavia.

Hallituksen mukaan ”esityksen tavoitteena on, että yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa”. Suomessa on 180 000 yksinyrittäjää, joista puolet tienaa Suomen Yrittäjien taannoisen selvityksen mukaan alle 2 000 euroa kuukaudessa ja neljännes alle 1 000 euroa kuukaudessa. Eläkemaksujen sitominen työpanokseen tai ammattinimikkeen mediaanipalkkaan on usein mahdotonta. Yrittäjyys on elämäntapa, jossa ei tunteja lasketa, joten työpanos on usein suurempi kuin yrityksen maksukyky. Yrittäjien kyselyssä peräti 53,8 prosenttia yksinyrittäjistä ilmoitti työtulonsa olevan pienempi kuin oman työpanoksensa arvo. Yrittäjät eivät voi maksaa eläkemaksuja palkasta, jota ei ole olemassa.

Kuva: Suomen Yrittäjien YEL-kysely 2022
Kuva: Suomen Yrittäjien YEL-kysely 2022

Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joten yrittäjyyden kannustimien heikentäminen ja yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen nostaminen olisi yhteiskunnan kantokyvyn kannalta kestämätöntä. Peräti 71,7 prosenttia yrittäjistä pitää jo nykyisiä eläkemaksuja kohtuuttomana suhteessa sillä saataviin eläke-etuuksiin, ja vain 8,4 prosenttia yrittäjistä uskoo saavansa aikanaan maksuja vastaavaa eläkettä. Maksajat eivät siis luota järjestelmään. Yrittäjien eläkejärjestelmä kaipaa varmasti remonttia, mutta nyt esitetty malli ei siihen sovellu. Ei varsinkaan nykyisessä tilanteessa, jossa yrittäjien talous on jo valmiiksi kantokyvyn äärirajoilla. Yhteiskunnan selkäranka ansaitsee lisää kannustimia, ei lisää hiekkaa rattaisiin.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)
eduskuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 3.8.2022.

Julkaistu

Kodeissa selvittävä 72 tuntia – oletko jo varautunut?

Kirjoitin taannoin tällä palstalla miten päätimme Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnassa ottaa erääksi kuluvan vuoden painopisteistä varautumisen. Tuolloin harva aavisti miten ajankohtainen teemasta pian tulisikaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut energia-alan kriisi ovat nostaneet varautumisen keskeiseen asemaan. Suomessa on väläytelty ensi talveksi mahdollisuutta jopa sähkönjakelun katkoksiin.

Valiokunnan edellisessä kokouksessa saimme katsauksen Pirkanmaan kuntien ja kaupunkien varautumisesta. Näissä varautumissuunnitelmissa riittää vielä parannettavaa monin paikoin. Yhteiskunnan ydintoimintojen turvaamisen lisäksi varautuminen koskee myös ihan tavallisia kotitalouksia. Varautumissuosituksen mukaan jokaisessa kodissa tulisi olla varautunut selviytymään 72 tuntia ilman sähkön, veden, lämmön ja ruoan jakelua. Käsite tunnetaan myös kolmen päivän kotivarana.

Venäläisestä energiasta irtautuminen ja Olkiluoto kolmosen mahdollinen viivästyminen voisivat johtaa Suomessa tilanteeseen, jossa kotitalouksien sähkönjakelua jouduttaisiin ehkä rajoittamaan hetkellisesti. Vaikka tämä uhkakuva tuskin toteutuu, kannattaa kotitalouksien ottaa varautuminen tosissaan. Vara ei tunnetusti venettä kaada. Vinkkejä suositusten mukaiseen varautumiseen löytyy 72tuntia.fi-verkkosivulta. Kodeista tulisi löytyä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ennen kaikkea ruokaa, vettä, lääkkeitä.

Lisäksi kotona kannattaa olla paristokäyttöiset radio ja taskulamppu, varavirtalähde puhelimelle, ruoanlaittoväline, vesikanisteri tai kannellinen ämpäri, kosteuspyyhkeitä sekä talvisin polttopuita, mikäli asunnossa on tulisija. Asianmukaisesti varautunut asukas voi jatkaa arkeaan turvallisesti poikkeustilanteen ajan, mikä vähentää yhteiskunnan palvelujen kuormitusta. Varautumisella voidaan lisäksi parantaa turvallisuuden tunnetta, joka on tärkeä osa kokonaisuutta. Hyvin varautunut voi nukkua yönsä levollisin mielin.

Jocka Träskbäck
hyvinvointialueen valtuutettu sekä hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehdessä 3.8.2022.