Mediakonserni Alma Media on viime aikoina suorastaan loistanut Lapin Kansa -lehden päätoimittaja Johanna Korhosen laittomista potkuista käytyyn oikeudenkäyntiin liittyvissä moninaisissa epäselvyyksissä ja vilppiepäilyissä. Viime kuussa toimitusjohtaja Kai Telanne oli otsikoissa, kun hän oli Ilta-Sanomien (lue juttu) ja Helsingin Sanomien (lue juttu) mukaan kertonut hovioikeudessa täysin poikkeavan tarinan kuin esimerkiksi aiemmin yhtiön pörssitiedotteessa ja Arto Nybergin televisiohaastattelussa. Käsittääkseni poliisi tutkii parhaillaan kumpi Telanteen tarinoista oli valhetta.
Johanna Korhonen voitti Alma Median asianmukaisesti hovioikeudessa, ja nyt hän on ryhtynyt perkaamaan yhtiön epäiltyjä vilpillisyyksiä odotettua syvemmältä. Helsingin Sanomat uutisoi nimittäin eilen (lue juttu), että Korhonen on pyytänyt Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta kannanottoa asiantuntijalausunnosta, jonka tutkijatohtori Päivi Tiilikka antoi oikeudelle Alma Median tilauksesta. Lienee turha mainita, että lausunto oli sisällöltään yhtiölle suotuisa. Korhonen epäileekin nyt, että Alma Media on ostanut Tiilikaiselta haluamansa lausunnon, sillä sen sisältö oli hämäävän samanlainen yhtiön asianajajan aikaisemman lausunnon kanssa.
Helsingin Sanomat, 26.3.2010
Petteri Uoti kirjoitti vastineessaan käräjäoikeudelle 19.12.2008 näin: ”Tämän takia lehden julkaisijan on mahdotonta pitää palveluksessaan päätoimittajaa, johon ja jonka harkintakykyyn julkaisija ei voi luottaa täydellisesti.”
Päivi Tiilikka antoi kirjallisen lausunnon käräjäoikeudelle 22.4.2009. Se sisälsi lauseen: ”Mielestäni ei ole realistinen ajatus, että julkaisija rekrytoisi vastaavan päätoimittajan tehtävään tai voisi pitää tällaisessa tehtävässä henkilöä, jonka rehellisyyteen tai harkintakykyyn tämä ei voi täysin luottaa.”
Korhosen mukaan Tiilikan lausunnon keskeinen ajatus on peräisin Alma Median asianajajan aikaisemmasta lausunnosta. ”Olen vakavasti huolissani tästä riippumattomiksi uskottujen tieteentekijöiden roolista oikeudenkäyntien maksullisina lausunnonantajina”, Korhonen kirjoittaa Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle.
Lausunnon maksaa sen tilaaja, ja hinta on salainen tieto. Palkkiot voivat olla jopa kymmeniätuhansia euroja. Lausunnoista maksettujen palkkioiden salaisuus on Korhosen mukaan suuri ongelma, koska salailun alta voi löytyä väärinkäytöksiä.
Jotkut kirjoittavat myös lausuntoja palkkioita vastaan. Lausunnoista voi laskuttaa niin paljon kuin maksaja on valmis maksamaan. Jos oikeudenkäynnin osapuoli on vakavarainen, se voi olla valmis maksamaan todella isoja summia.
Johanna Korhosen tapauksessa asiantuntijalausunnon tilannut osapuoli oli pörssiyhtiö Alma Media. Nyt olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon Tiilikalle maksettiin lausunnosta. Hän ei kuitenkaan suostunut kommentoimaan lausuntonsa sisältöä Hesarille eikä myöskään kertomaan lausunnosta hänelle maksettua hintaa. Tiilikka ei kuitenkaan edes väittänyt tehneensä lausuntoa ilmaiseksi, joten raha on ainakin liikkunut. Alma Median asianajolaskusta käy joka tapauksessa ilmi, että Päivi Tiilikka ja asianajaja Petteri Uoti olivat olleet useita kertoja yhteydessä asiasta.
Moni oikeudellinen asiantuntija on ainakin yleisellä tasolla Johanna Korhosen kanssa samaa mieltä siitä, että asiantuntijalausuntoja tehtaillaan rahasta myös tilaajan haluamalla sisällöllä. Tämä taas tarkoittaa käytännössä sitä, että varsinkin käräjäoikeuden tuomioiden lopputulokseen voidaan vaikuttaa yksinkertaisesti riihikuivalla rahalla.
Itse en tietyistä syistä voi tällä hetkellä ottaa enemmälti kantaa tähän asiaan, mutta aiheesta ovat esittäneet asiantuntevia kannanottoja muun muassa alalla varsin arvostetut Kari Uoti, Jyrki Virolainen ja Kemppinen. Asiantuntijoiden näkemys vaikuttaa kuitenkin olevan, että oikeuden saaminen rahalla ei ole Suomessa pelkkä myytti.
Jyrki Virolainen: ”Oikeustieteellisistä asiantuntijalausunnoista”
Oikeustieteellisiin lausuntoihin liittyy monenlaisia ongelmia, kuten HS:n jutustakin ilmenee. Härskeimpiin epäkohtiin kuuluvat tapaukset, joissa sama oikeustieteilijä on antanut saman tapauksen tiimoilta lausuntoja riidan molemmille osapuolille, tietenkin erisisältöisiä lausuntoja! Kari Uoti on jo ehtinyt omassa blogissaan ”Osta itsellesi tohtori” käsitellä räväkkään tapaansa asiaa, hänen juttunsa kannattaa ehdottomasti lukea, sillä sieltä saa tiettyä sisäpiiritietoa asiasta.
Kari Uoti: ”Osta itsellesi tohtori”
Asiassa on monta puolta. Tämä kaikki kertoo oikeudesta aika paljon. Se on ihan mitä halutaan. Tiilikka olisi aivan yhtä hyvin voinut kirjoittaa lausunnon, joka tukee Johanna Korhosen kantaa. Ei kirjoittanut, koska ei pyydetty, maksettu.
Kemppinen: ”Oikeutta rahalla”
Päivän lehti kertoo maksullisista asiantuntijalausunnoista, joita käytetään oikeudenkäynneissä. Kirjoitus herättää kysymyksen, saako oikeutta rahalla. Vastaus on: saa. Kirjoitus herättää toisen kysymyksen: saako oikeutta vain rahalla. Vastaus: näin asia ei ole.
Rahalla siis saa ja mopolla pääsee. Onneksi Korhosen tapauksessakin ainoastaan käräjäoikeudessa, sillä hovioikeus osasi vetää omat johtopäätöksensä ilman maksettuja asiantuntijalausuntoja. Tutkimuseettinen neuvottelukunta käsittelee Tiilikan lausuntoa käsittääkseni huomenna keskiviikkona. Tapauksesta voi lukea lisää myös alla olevista linkeistä löytyvistä eilisistä lehtiartikkeleista.
Helsingin Sanomat:
Johanna Korhonen valitti oikeudenkäyntinsä asiantuntijasta
Yleisradio:
Korhonen kyseenalaistaa Alma Median asiantuntijalausunnon
Ilta-Sanomat:
Korhonen teki valituksen oikeudenkäyntinsä asiantuntijasta
Iltalehti:
Johanna Korhonen teki valituksen oikeudenkäyntinsä asiantuntijasta
Verkkouutiset:
Johanna Korhonen painaa päälle – kyseenalaistaa tutkijan moraalin