Ravintola-ala väärässä ministeriössä – tarjoaa paljon muutakin kuin alkoholia

Majoitus- ja ravintola-ala työllistää Suomessa nykyisin noin 140 000 ihmistä ja alan verojalanjälki on 2,6 miljardia euroa vuodessa. Kyseessä on siis erittäin merkittävä toimiala. Työllisyyden, ruoan ja juoman lisäksi ravintolat tarjoavat monipuolisesti hengenruokaa, kuten sosiaalista kanssakäymistä, yhdessäoloa, musiikkia ja kulttuuria. Ravintolat työllistävät oman henkilöstön lisäksi myös tuhansia esiintyviä taiteilijoita ja tapahtumajärjestämisen ammattilaisia.

Tästä syystä ravintola-alaa pitäisi käsitellä eräänlaisena elämystalouden hubiverkostona. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin aivan toinen. Hallituksessa ravintola-alaa ei nimittäin nähdä normaalina liiketoimintana. Alan päätöksenteko on keskitetty sosiaali- ja terveysministeriöön, joka käsittelee ravintoloita elinkeinotoiminnan sijaan alkoholin ja holhouksen näkökulmasta.

Aamulehti 4.6.2020.

Hallinnollinen valuvika on syntynyt jo ennen koronakriisiä, mutta kriisin myötä ongelma on konkretisoitunut. Ravintoloille ei myönnetty eduskunnan päättämiä kohtuullisia koronakorvauksia eikä edes tilapäistä oikeutta juomien ulosmyyntiin. Puhumattakaan juomien etämyynnistä, josta on kehkeytynyt erikoinen sotku. Suomalaiset voivat nimittäin tällä hetkellä tilata kotiovelleen kuormalavallisen punaviiniä Italiasta, mutta eivät sixpackiä käsityöläisolutta Suomesta.

On kestämätöntä, että ravintoloita koskeva päätöksenteko on keskitetty sosiaali- ja terveysministeriöön, jossa ravintoloihin liittyviä päätöksiä tehdään toimialaa taannuttavasti. Sääntelyä kevennettiin merkittävästi Sipilän hallituskaudella, mutta sitten positiivinen kehitys pysähtyi vaaleihin. Ravintola-ala on ennen kaikkea elinkeinotoimintaa, josta päättäminen tulee ensi tilassa siirtää työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. Vain siten ravintola-alan sääntelyä saadaan viimein purettua eurooppalaiselle tasolle. Ravintolat ovat nimittäin paljon muutakin kuin alkoholia.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä mielipiteenä 4.6.2020.

Ravintola-ala hallituksen löysässä hirressä – epätietoisuus kalvaa kymmeniä tuhansia

Koronakriisin suurimpiin häviäjiin lukeutuvalla ravintola-alalla tuhannet yrittäjät ja kymmenet tuhannet työntekijät roikkuvat löysässä hirressä, kun hallitus viivyttelee päätöstensä kanssa. Kun ravintoloiden avaamiseen oli aikaa kaksi viikkoa, päätti hallitus ottaa vielä viikon aikalisän. Tietoa on siis tulossa aikaisintaan viikkoa ennen ovien avaamista. Tällainen toiminta osoittaa tietämättömyyttä ravintola-alan toiminnasta.

Naisvaltaisella ravintola-alalla työskentelee osa-aikaiset mukaan lukien noin 90 000 ihmistä, joten kyse on merkittävästä toimialasta. Eduskunta velvoitti hallitusta korvaamaan ravintoloiden sulkemisesta aiheutuvat menetykset kohtuullisesti. Ravintola-ala laski, että kompensaatiota tarvitaan 350 miljoonaa, mutta hallitus esitti 83 miljoonan kompensaatiota ja 40 miljoonan työllistämistukea. Se ei riitä pelastamaan työpaikkoja. Kokoomus sen sijaan esittää ravintoloille 300 miljoonan kompensaatiota, jolla työpaikat ja toimiala pelastettaisiin.

Aamulehti 16.5.2020

Nopea ratkaisu ravintola-alan elvyttämiseksi oli esitys alle 16-prosenttisten juomien ulosmyynnin sallimisesta. Se ei hallitukselle käynyt, sillä tuoreessa muistissa on vasemmiston vastustus jopa nelosoluelle ruokakaupoissa. Pidän taantumuksellisena tapaa, jolla Suomessa alkoholia ja ravintola-alaa käsitellään edelleen osana sosiaalipolitiikkaa, kun muissa länsimaissa se on elinkeinopolitiikkaa. Ravintola-ala tulisi mielestäni siirtää ensi tilassa sote-ministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.

Yhteiskuntaa täytyy nyt ryhtyä avaamaan hallitusti, mutta avaaminen olisi pitänyt aloittaa ruokaravintoloista. Niissä turvaetäisyydet on mahdollista pitää toisin kuin kouluissa. Asiakaspaikkojen puolittaminen, pöytien turvavälit, henkilöstön maskipakko ja pöytiintarjoilu toisivat turvaa enemmän kuin aukiolojen rajoittaminen. Valtionvarainministeri Kulmuni julisti taannoin, ettei yksikään yritys mene konkurssiin koronakriisin vuoksi. Nyt meidän tulee toivoa, että tuo lupaus edes yritetään pitää.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä mielipiteenä 16.5.2020.

Väärinkäsityksiä koulujen avaamisesta

Nyt on paikallaan oikaista suomalaisille esitettyjä väärinkäsityksiä, joita varsinkin opetusministeri Li Andersson on viime päivinä aktiivisesti levittänyt. Valtioneuvoston asetus valmiuslaista on voimassa 13.5.2020 saakka, ellei hallitus päätä myöhemmin jatkaa sitä. Tilannetta tulee siis arvioida nykyisessä viitekehyksessä, jossa valmiuslain voimassaolo päättyy asetuksen mukaisesti.

1. Kunnat päättävät kouluistaan

Hallitus ilmoitti, että koulut avataan 14.5.2020. Hallitus ei kuitenkaan asiasta päätä, vaan sen tekevät kunnat ja aluehallintovirastot. Kunnat voivat siis halutessaan jatkaa koulujen sulkemista tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin (ks. alla) perusteella, oli hallitus asiasta mitä mieltä tahansa. Asiasta kunnassa päättää tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin, joka määritellään kunkin kunnan hallintosäännössä. Yleensä toimielin on kunnan sote-lautakunta.

Toimenpiteen tulee olla välttämätön yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi, ja tämä määritelmä täyttyy kirkkaaasti Covid-19 -tapauksessa. Tartuntatautilain nojalla kunnat sulkivat koulujaan jo ennen kuin hallitus otti valmiuslain käyttöön, ja saman lain nojalla kunnat voivat pitää koulut suljettuna valmiuslain päättymisen jälkeen, sillä tartuntariski ei ole kadonnut minnekään.

”Kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Edellytyksenä on lisäksi, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.”
– Tartuntatautilaki 58 § 1 momentti.

Saman asian vahvistaa myös lainoppinut.

”Itse asiassa jokainen kunta voi päättää. Aivan kuten epidemian alussa tietyt kunnat päättivät koulujen sulkemisesta. Poikkeusoloissa on hämärtynyt se, että päätöksenteon malli on Suomessa hyvin hajautettu. Olemme hetkellisesti eläneet retoriikassa, jossa valtioneuvosto esittää, että se on keskitetty.”
– Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Suomen Kuvalehdessä 29.4.2020.

2. Koulun ei ole pakko mennä

Toiseksi kouluun ei ole pakko mennä, vaikka ne avattaisiin. Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Kahden viikon vuoksi ei kannata ryhtyä radikaaleihin toimenpiteisiin, vaan käytännöllisintä on hakea rehtorilta kaksi viikkoa lomaa tai ilmoittaa, että perheenjäsen kuuluu riskiryhmään. Koululla ei ole oikeutta selvittää ilmoituksen taustoja tarkemmin. Tässä tilanteessa valtaosa kouluista myöntää loman tai poissaolon automaattisesti ja opettaja toimittaa oppilaalle tehtäviä, joilla kahden viikon oppivelvollisuus täytetään.

Äärimmäisessä tapauksessa oppilas voi jäädä huoltajan päätöksellä myös kotiopetukseen, josta riittää ilmoitus koululle. Lupaa ei tarvita, mutta silloin vanhemman tulee vastata opetuksesta ja oppilas voi jäädä jopa ilman todistusta. Kotiopetus on järeä muutos, jota kannattaa harkita tarkkaan.

”Oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin kuin koulussa ei edellytä lupaa viranomaisilta eli käytännössä kunnan opetustoimelta. Asiasta päättää huoltaja. Huoltajan ilmoitus koululle lapsen siirtymisestä kotiopetukseen riittää. Ilmoituksen jälkeen huoltaja myös vastaa perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen saavuttamisesta ja oppivelvollisen edistymisestä. Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa huolehtia lapsensa oppivelvollisuuden täyttymisestä, hänet voidaan tuomita sakkoon.”
Opetushallitus, kotiopetus

3. Kunnat voivat jatkaa etäopetusta

Kolmanneksi hallitus ei päätä jatkuuko etäopetus, vaikka koulut avattaisiin. Valmiuslain päättymisen jälkeen tulee soveltaa perusopetuslakia, joka ei varsinaisesti tunne etäopetus-termiä lasten koulunkäynnissä. Siksi valmiuslain päättymisen jälkeen 14.5.2020 alkaen etäopetuksella tarkoitetaan etäyhteydellä annettua lähiopetusta. Päätös etäyhteydellä annetusta lähiopetuksesta kuuluu perusopetuslain (ks. alla) mukaan hallituksen sijaan kunnille.

Toisin sanoen etäopetus voi jatkua kuten tähänkin saakka (mm. suorat videoyhteydet), kunhan kriteerit täyttyvät. Jos kunta päättää avata koulunsa, on osa oppilaista silloin fyysisesti koulussa lähiopetuksessa ja osan kanssa voidaan perusopetuslain mukaan hyödyntää lähiopetuksessa etäyhteyksiä, kunhan koulu määrittelee opetuksen ajankohdan. Kuntien tulee siis arvioida täyttääkö suora lähetys koulutunnilta tämän määritelmän.

”Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.”
Perusopetuslaki 18 § 1 ja 2 momentti

Perusopetuslaki 18 §:n mukaan (ks. yllä) opetusta voidaan antaa etäyhteydellä myös silloin, kun lähiopetus koulussa katsotaan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomaksi, eli kyse on myös kohtuuttomuuden määritelmästä. Jokainen voi pohtia onko lapsen ja perheen terveyden vaarantaminen esimerkiksi 500 lapsen koulussa sellaista.

Arvostaisin kovasti, että maan hallitus yrittäisi jatkossa pysyä totuudessa, kun se tiedottaa kansalaisten elämään vaikuttavista asioista. Toimittaja Marja Sannikka otti asioista selvää ja kiteytti videollaan hyvin mistä koulujen sulkemisessa ja avaamisessa on kyse. Hän on tarkistanut tartuntatautilain soveltamisen julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaiselta.

Marinin hallitus käynnisti ravintola-alan alasajon – viimeinen sammuttaa valot

JULKAISTU 26.4.2020: Olen tehnyt yli 20 vuoden työuran ravintoloissa, ja parhaillaan joudun seuraamaan surullisena miten kokonaista toimialaa ajetaan alas Marinin johtaman vihervasemmiston (sisältää keskustan) toimesta. Ravintolat työllistävät Suomessa yhteensä noin 90 000 ihmistä, joten työttömyyden ja kansantalouden näkökulmasta kyse on valtavan suuresta asiasta, puhumattakaan ravintoloiden yhteiskunnalle tuomista verotuloista ja huomattavasta sosiaalisesta hyvinvoinnista. Nyt ideologia on kuitenkin ajamassa kokonaisen toimialan työpaikkojen ja hyvinvoinnin ohi.

Lue myös: Yrittäjien tilanne karmaiseva – nyt tarvitaan konkreettisia toimia (17.3.2020)

Ravintola-alan ammattilehti Viisi tähteä antaa tuoreessa kirjoituksessa täyslaidallisen juuri sinne minne se kuuluukin. Eduskunta nimittäin edellytti yksimielisessä päätöksessään, että hallituksen tulee korvata ravintoloille niiden sulkemisesta aiheutuneet haitat kohtuullisella kompensaatiolla. Näin hallitus ei ole kuitenkaan tekemässä, sillä tukisumma on jäämässä kauas eduskunnan edellyttämästä kohtuullisesta kompensaatiosta. Hallitus ei siis aio noudattaa eduskunnan yksimielistä päätöstä ravintoloiden tukemisesta.

Rajusti alimitoitetun tukisumman myötä keskusta on saamassa mitä se on aina halunnutkin, eli alkoholista tuloja saavan ravintola-alan polvilleen. Kyseessä on selkeä jatkumo puolueen aikaisemmille pyrkimyksille kieltää keskiolut ruokakaupoissa (2015) ja estää nelosoluen myynti ruokakaupoissa (2017). Ravintoloiden konkurssiaalto, kymmenien miljoonien eurojen työttömyyskorvaukset ja hallitusohjelman rahoituspohjan romuttuminen eivät paina tuossa vaakakupissa mitään, kun toisella puolella on alkoholitaannutus ja holhous. Vuonna 2015 keskustan taannutuksen esti kohupaljastuksen aikaansaama julkinen paine ja vuonna 2017 sen esti keskustan hallituskumppani kokoomus. Nyt keskusta näyttää viimein saavuttavan ideologisen tavoitteensa yksilönvapauksia mielellään kaventavien vihreiden ja demarien avulla.

Videoni yritysten tukemisesta 25.3.2020

SDP näkee, että ravintola-alalta on toimialan alasajon seurauksena luvassa jopa kymmeniä tuhansia uusia ihmisiä kortistoon ja siten riippuvaiseksi vasemmiston rakastamasta tukiviidakosta. Siellä uskotaan, että työttömyys ja kurjuus ovat tehokkain keino ehkäistä ammattiliittojen jäsenmäärän jo vuosia jatkunutta romahdusta. Jokainen tukien varassa elävä yhteiskunnan nettosaaja on potentiaalinen vasemmiston äänestäjä, joten työttömyyden lisääntymisen uskotaan lisäävän myös kannatusta. Koko lystin maksajia ovat tietenkin alati vähenevät ahkerat veronmaksajat ja tulevien sukupolvien suomalaiset. Ravintola-alallakaan kaikki eivät vielä nimittäin tiedä, että ammattiliittoa ei tarvita ansiosidonnaisen saamiseksi työpaikan mennessä alta.

Lue myös: Kirjeemme valtionvarainministerille: ”Tilanne on tällä hetkellä kriittinen” (31.3.2020)

Talousosaamisella ei ole tämän sekoilun kanssa mitään tekemistä. Vasemmistohallitus ei nimittäin voi väittää, etteikö se olisi tiennyt paremmasta. Kokoomus, Suomen Yrittäjät ja me Lempäälässä esitimme jo kuukausi sitten, että arvonlisäverojen palautus ja työnantajamaksuista luopuminen määräajaksi on tehokkain ja yksinkertaisin keino auttaa yrityksiä. Lisäksi kokoomus esitti ravintoloille mahdollisuutta alkoholin ulosmyyntiin. Hallitus ei ottanut neuvoista vaaria, vaan sen sijaan käynnisti Business Finlandin lottokoneen. Ravintolat tarvitsevat pikaisesti eduskunnan jo kertaalleen päättämän kohtuullisen kompensaation, sillä esitetty arvonlisäverojen lainaaminen takaisin yrityksille jättikorolla on kuin kastunut plokkivihko vasten kasvoja. Se olisi kuin illuusio auttamisesta. Olisi ollut hienoa, että vasemmisto olisi ottanut taloutta ja yrityksiä paremmin tuntevien asiantuntijoiden neuvoista vaarin.

Ei ottanut. Ravintoloiden alasajo on alkanut.

Syvimmät osanottoni ravintola-alan yrittäjille ja henkilöstölle. Lupaan, että minun kokoomukseni jatkaa holhouksen ja sääntelyn vastaista työtään ravintola-alan elinvoiman parantamiseksi ja terveen eurooppalaisen juomakulttuurin edistämiseksi. Seuraaviin vaaleihin saakka teemme sitä oppositiosta käsin, mutta seuraavien vaalien jälkeen seuraavalla hallituksella on edessään valtava urakka vihervasemmiston aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi. Vaaliteemani 2019 eduskuntavaaleissa oli ravintola-alan arvonlisäveron laskeminen 14 prosenttiin myös juomissa. Se on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin. Puhumattakaan juomien ulosmyynnistä ravintoloista ja alkoholin kotimaisesta etämyynnistä. Voin tänään tilata Italiasta laatikon punaviiniä kotiovelleni, mutta en voi tilata Tampereelta laatikollista käsityöläisolutta. Ulkomaiset ja kotimaiset yritykset ovat siis täysin eri asemassa.

Suomalaiset päättävät vaaliuurnilla monia tärkeitä asioita, joista yksi on ravintoloiden tulevaisuus.

PÄIVITYS 7.5.2020: Ravintola-ala ilmoitti aiemmin, että tarvittava tuen määrä on yhteensä vähintään 350 miljoonaa euroa, mutta Marinin hallitus esitti 150 miljoonaa. Hallituksen sisältä eri reittejä tulleet tiedot kertovat, että keskusta ei suostunut siihen, vaan on nyt esittänyt häviävän pientä 20 miljoonan tukipakettia. Toivottavasti asiasta syntynyt kohu saa keskustan perääntymään vaatimuksistaan ja suostumaan edes 150 miljoonan euron tukipakettiin ravintoloille.

Kolumni: Kriisistä löytyy kehityksen hopeareunus

Koronakriisi on sysännyt Suomen kurimukseen, jollaista ei ole nähty sitten 1990-luvun laman. Jos silloinkaan. Synkällä pilvellä on kuitenkin usein myös hopearenus, jota voi olla synkimpinä hetkinä vaikea havaita. Monia kriisiaikoja kokeneet yrittäjät kuitenkin tietävät, että nimenomaan kriiseillä on taipumus saada aikaan kehitystä, joka on usein kuplinut pinnan alla jo pidempään.

Vaikka olemme yhä kriisin keskellä ja tautihuippukin on vasta edessä, on jo nyt selvää, että Suomi on joutunut pakon edessä ottamaan historiansa suurimman digiloikan. Koululaiset, yritykset, vanhukset ja muut suomalaiset ovat ottaneet tehokäyttöön teknologioita, jotka ilman kriisiä olisivat saavuttaneet saman käyttöasteen vasta vuosien päästä. Tuskin kukaan olisi voinut vuosi sitten uskoa, että opettajat kautta maan pitävät vuonna 2020 oppitunnit etäyhteydellä ja että hoivakodin mummon suosikkitablettia ei niellä.

26 vuotta yrittäjänä on opettanut minulle, ettei mikään nopeuta tuotekehitystä ja liiketoiminnan kehitystä yhtä paljon kuin kriisi. Silloin kaivetaan esiin ideat ja ajatukset, jotka ovat matkan varrella jääneet pöytälaatikkoon. Yhtä lailla kriisissä tehostetaan toimintaa karsimalla ylimääräisiä rönsyjä. Yritykset tekevät parhaillaan kehitystyötä, jonka hedelmiä saamme poimia pitkälle tulevaisuuteen. Kriisin jälkeen ei nimittäin ole enää paluuta vanhaan.

Suomi on koronakriisissä osoittanut muulle maailmalle, että tuotekehityksemme ja innovaatiomme ovat maailman huippuluokkaa. Terveysteknologia on Suomessa maailman kärkitasoa, ja siitä voimme kaikki olla ylpeitä. Korkean teknologian yrityksemme taistelevat nyt pandemiaa vastaan aivan eturintamassa, joten Suomi on aidosti kokoaan suurempi tekijä globaaleilla markkinoilla. Toivottavasti opimme panostamaan jatkossa enemmän pienen maamme kilpailukyvyn parantamiseen ja erityisesti siihen missä me olemme maailman parhaita. Usko omaan tekemiseen on siinä avainasemassa.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen-lehdessä kolumnina 22.4.2020.

Alkoholin tilaaminen ulkomailta kotiovelle laillista – viranomaiset joutuivat nöyrtymään

Vuosien taistelu holhousta vastaan tuottaa tulosta! Sipilän hallituksen alkoholilain uudistus vuoden 2018 alussa oli suomalaisen alkoholikulttuurin todellinen game changer, mutta tänään vuorossa oli jatkoerän voitto lukemin 6-0. Suomalaiset alkoholitaannuttajat varsinkin sosiaali- ja terveysministeriössä ovat vuosien ajan väittäneet väärin perustein, että alkoholin tilaaminen ulkomailta kotiovelle Suomeen olisi laitonta. He ovat olleet koko ajan väärässä, kuten olen usein kirjoittanutkin.

Alkoholin etämyynti on laillista.

Lue myös: Alkoholiprosentin nosto lisää merkittävästi kansanterveyttä (20.9.2017)

Niin pitkään kuin Suomi on EU:n jäsenvaltio, ei Suomella ole mahdollisuuksia estää alkoholijuomien tilaamista toisesta jäsenmaasta kotiovelle Suomeen. Etämyyntiä ei voisi kieltää, vaikka vihervasemmisto sitä haluaisi. EU-komissio katsoi jo 15.3.2017 ennakkoratkaisussaan C-198/14 Visnapuu, että alkoholijuomien etämyyntikielto olisi EU-oikeuden vastainen. Sosiaali- ja terveysministeriö on siitä huolimatta väittänyt täysin muuta, mutta nyt ministeriön virkamiehet ovat viimein joutuneet nöyrtymään faktojen edessä. Verottaja on nimittäin tänään 17.4.2020 julkaissut mustaa valkoisella siitä, että alkoholin etämyynti on täysin laillista. Sitä se on tosin ollut koko ajan.

Viimeinkin asia myönnetään.

Lue myös: THL ajoi lobbarimopolla seinään (27.11.2018)

Vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista, ja alkoholijuomat eivät poikkea siitä mitenkään. Etämyynnillä tarkoitetaan tilausta, jossa myyjä hoitaa kuljetuksen. Silloin myyjä on vastuussa veroista, joten kuluttajan ei tarvitse miettiä asiaa lainkaan. Etämyynnin laillisuuden tunnustamisen eteen on tehnyt töitä suuri joukko suomalaisia vaikuttajia, mutta ratkaisevassa asemassa on mielestäni ollut erityisesti Rikhard Sjöberg, joka ansaitsee nyt suuren hatunnoston ja maljan nostamisen.

Taistelumme eurooppalaisen juomakulttuurin puolesta ei ole vielä ohi, sillä nykyisen lainsääsäädännön mukaan voimme kyllä tilata 100 pulloa viiniä Italian Toscanasta kotiovelle Suomeen, mutta emme kuitenkaan voi tilata sixpacia olutta paikallisesta pienpanimosta. Tämä siksi, että etämyynti Suomen sisällä on edelleen kielletty. Tulen jatkossakin tekemään hartiavoimin töitä, jotta tämäkin valuvika alkoholilaissa saadaan vielä korjattua. Nyt koronakriisin keskellä olisi äärimmäisen tärkeää saada ravintoloille ja panimoille laajat ulosmyyntioikeudet alle 16-prosenttisiin alkoholijuomiin, jotta yritykset saataisiin pidettyä pystyssä kriisin ajan.

Terveen alkoholipolitiikan puolesta.

Jocka Träskbäck
kunnanvaltuutettu (kok.)
yrittäjä

Lue myös: Viinit ovat elintarvikkeita ja kuuluvat ruokakauppaan (14.3.2018)

Aina on hyvä syy syödä salmiakkia

Olen tässä ajankuluksi ja puoliksi kieli poskessa pohtinut täysin hypoteettista skenaariota, jossa suomalaisten salmiakinhimon osoitettaisiin joskus tulevaisuudessa suojaavan koronavirukselta.

Muu maailma joutuisi jatkossa irvistelemään suojaa saadakseen, mutta suomalaiset nauttisivat jokaisesta suupalasta ja ottaisivat vielä lisää. Ja kuvaisivat muiden irvistelyistä hauskoja videoita someen.

Samassa täysin hypoteettisessa skenaariossani grammassa makeissalmiakkia ammoniumkloridin (NH4CI) pitoisuus olisi 5 prosenttia ja se liukenisi suussa 50 ml sylkeen muodostaen hetkellisesti 19 mM konsentraation.

Samassa täysin hypoteettisessa skenaariossani soluviljelyissä viruksen leviäminen olisi estynyt jo 5-20 mM pitoisuudella, koska endosomien happamoituminien olisi estänyt viruksen vapautumisen.

Samassa täysin hypoteettisessa skenaariossani suomalaiset salmiakkimakeiset sisältäisivät ammoniumkloridia keskimäärin 3-5 prosenttia.

Samassa täysin hypoteettisessa skenaariossani on kuitenkin varjopuoli, jossa salmiakkimakeisten sisältämän lakritsiuutteen glykyrritsiini nostaisi verenpainetta, koska se estäisi kortisolin hajoamisen kortisoniksi ja olisi lisäksi haitallista sikiöille. Siksi tässä täysin hypoteettisessa skenaariossa salmiakkia tulisi nauttia ilman lakriksia. Kuka sellaista nyt tekisi?

Mutta tämä onkin pelkkä ajatusleikki, joten se siitä. Aina on kuitenkin hyvä syy syödä salmiakkia. Oli syy sitten mikä tahansa.

Hyvää pääsiäistä!

#salmiakki
#ammoniumkloridi
#ammoniumchloride

Elinkelpoiset yritykset eivät saa kaatua koronakriisiin

Yrittäjien ahdinko syvenee päivä päivältä, mutta hallitus ei näytä ihan ymmärtävän miten vakavasta asiasta nyt on kyse. Samaan tulokseen on tullut myös Iltalehden Mika Koskinen kolumnissaan ja Elina Lepomäki blogissaan. Säätytalolle tarvitaan nyt kiireesti yrityselämää ymmärtäviä päättäjiä, jotta voitaisiin vielä pelastaa mitä pelastettavissa on. Hallitus on nyt keskittynyt liikaa tiedotustilaisuuksiin ja juhlapuheisiin tehokkaiden ratkaisujen sijaan. Tällä hetkellä näyttää nimittäin siltä, että sekä yritykset että kunnat ovat jääneet heitteille. Sekä julkista että yksityistä sektoria uhkaa parhaillaan massatyöttömyys, josta ei yhdessä sukupolvessa selvitä. Siksi järeitä toimia tarvitaan nyt kiireesti.

”Päätöksentekomielessä tilanne muistuttaa koronakriisin alkua. Marinin hallituksella ja virkakunnalla kesti pitkään muodostaa tilannekuva. Ei ymmärretty asian vakavuutta. Nyt ei selvästikään ymmärretä sitä, minkälaista tuhoa kriisi saa aikaan yrityskentässä.”
Mika Koskinen Iltalehdessä 3.4.2020

Koronaepidemian hillitsemisessä hallitus on viivyttelyn jälkeen tehnyt monia hyviä päätöksiä, joita olen ollut itsekin kovaan ääneen vaatimassa. Hyvä niin. Saman kolikon toisella puolella talousasiat ovat kuitenkin vielä retuperällä, sillä kyseessä on nyt satojentuhansien suomalaisten tulevaisuus työllisinä tai työttöminä. Kyse ei ole yksinomaan ravintoloista, vaan myös esimerkiksi raskaasta teollisuudesta ja maamme taloudelle välttämättömästä viennistä. Suomen täytyy nyt varmistaa, että yksikään elinkelpoinen yritys ei kaadu koronakriisiin, sillä työnantajien menettäminen on pahinta mitä maamme taloudelle ja tulevien sukupolvien velkataakalle voi tämän kriisin aikana tapahtua. Lainkaan inhimillisiä tragedioita väheksymättä. Hallitus ei siis ole vastuussa vain äänestäjille, vaan erityisesti niille, jotka eivät ole vielä edes äänestysiässä.

”Olisi poikkeuksellisen vastuutonta, jos Marinin hallitus ei ensi viikon kehysriihessä rahanjaon lomassa käsittelisi yhtään rakenneuudistusta työmarkkinoille. Tarvitsemme toivon pilkahduksia; uskoa siihen, että tästä vielä noustaan.”
Elina Lepomäki 3.4.2020

Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan 73 prosenttia yrityksistä kärsii nyt koronakriisistä ja noin 300 000 ihmistä on lomautettuna. Eniten lomautettuja on  kaupan alalla ja teollisuudessa. Selvitys tosin tehtiin ennen kuin ravintolat määrättiin suljettavaksi, joten tilanne on todennäköisesti pahentunut. Paljon suomalaisia työllistävällä kaupan alalla yrityksistä enemmän kuin 40 prosenttia on menettänyt yli puolet myynnistään. Se tarkoittaa raskaasti tappiollista toimintaa ja lapun laittamista luukulle, ellei ratkaisua löydy nopeasti. Elinkelpoisten yritysten lopettaminen ja konkurssit tulisivat yhteiskunnalle kaikkein kalleimmaksi, sillä siinä tapauksessa työntekijät päätyisivät kortistoon alati vähenevien työssäkäyvien elätettäväksi. Tuo yhtälö tulisi syöksemään maamme syvään ja pitkään lamaan.

Jokainen ymmärtää, että yksikään Suomen hallituksista ei ole ollut näin tukalassa tilanteessa sitten sotavuosien, sillä hallituksen tulee kyetä samaan aikaan pelastamaan sekä yritykset ja kunnat että tekemään hyvin merkittäviä leikkauksia julkiselle sektorille. Se on äärimmäisen haastava tehtävä historian kokemattomimmalle hallitukselle, joten hallituksen täytyy nyt kääriä kiireesti hihat ja ryhtyä toimeen yritysten auttamiseksi yhdessä talouden asiantuntijoiden kanssa. Hallituksen miljoonia euroja maksava avustaja-armeija voi samalla keskittyä tarjoilemaan kahvia ja avaamaan Säätytalon ovia.

Nyt ei ole aikaa perustaa uusia työryhmiä kampaviinereitä kuluttamaan. Pääministeri Marinin on nyt korkea aika ottaa puhelin käteen ja kutsua maamme parhaat talouden asiantuntijat Säätytalon kriisikokoukseen.

Nyt on aika toimia.

Osta Lempäälästä -markkinointisivu avattiin Facebookissa

Yritysystävällisessä Lempäälässä me haluamme tehdä parhaamme, jotta paikallisten yritysten toimintaedellytykset olisivat mahdollisimman hyvät sekä kriisin aikana että kriisistä noustaessa. Kirjoitin eilen miten lähetimme Lempäälän elinkeinopoliittisen yhteistyöryhmän nimissä valtionvarainministeri Katri Kulmunille toimenpide-esitykset yrittäjien ahdingon pikaisesta helpottamisesta. Tänään Lempäälän Kehitys on vuorostaan avannut sosiaaliseen mediaan uudet Osta Lempäälästä -markkinointisivut.

Tarkoituksena on helpottaa paikallisten yritysten palvelujen ja tuotteiden sekä yhteistyömahdollisuksien löytymistä niin kuluttajille kuin yritysasiakkaillekin. Facebookissa avatulla sivulla paikalliset yrittäjät voivat markkinoida veloituksetta tuotteitaan ja palvelujaan kahden valmiin viestiketjun kommenteissa. Tarjoukset 04/2020 -ketjussa voidaan markkinoida juuri nyt ajankohtaisia tarjouksia ja Yritykset/palvelut/tuotteet -ketjussa voidaan markkinoida yleisemmin yrityksen tarjoamia tuotteita ja palveluja. Ilmoituksia molempiin ketjuihin voi lisätä tästä päivästä lähtien.

Kaikki kuntalaiset ovat tietenkin tervetulleita sivun tykkääjiksi ja käyttäjiksi, ja Lempäälän Kehitys toivookin, että palvelusta leviäisi tieto mahdollisimman laajalle yleisölle. Sinäkin voit siis tykätä siitä ja kutsua ystäväsi mukaan. Lempäälän Kehitys valvoo sivun sisältöä julkaisuohjeiden mukaisesti.

Historiallisen syvän kriisin keskellä kamppailevat yrittäjät tarvitsevat nyt jokaisen asiakkaan tukea. Oli asuinpaikka mikä tahansa, nyt on tärkeä tukea paikallisia yrittäjiä ostamalla tuotteita ja palveluja tai esimerkiksi lahjakortteja tulevaa käyttöä varten. Ruokaa ulos myyvien ravintoloiden tulevaisuus on nyt kiinni asiakkaiden määrästä, joten voimme kantaa kortemme kekoon tilaamalla ruokaa mukaan tai jopa kotiovelle toimitettuna. Pelastetaan yhdessä yritykset ja niiden työpaikat, sillä meistä jokainen tarvitsee paikallisia tuotteita ja palveluja myös tämän kriisin jälkeen.

Yhdessä tästä kyllä selvitään.

Kirjeemme valtionvarainministerille: ”Tilanne on tällä hetkellä kriittinen”

Yritysystävällinen Lempäälän kunta on hyvin huolestunut yritysten ja yrittäjien tulevaisuuden näkymistä koronakriisin keskellä. Siksi päätimme viime viikolla ottaa yhteyttä kunnan tiloissa vuokralla oleviin yrityksiin ja selvittää voisiko kunta tukea yrityksiä kriisin yli esimerkiksi vuokrien osalta. Samalla tiedostamme, että pelkkä kunnan tuki ei riitä siihen, että yritysten ja työpaikkojen tulevaisuus olisi turvattu. Apua tarvitaan myös Arkadianmäeltä.

Lempäälässä on toiminut jo vuosien ajan elinkeinopoliittinen yhteistyöryhmä, jonka jäsenistä puolet edustaa kuntaa ja puolet yrittäjäjärjestöä.  Päätimme nyt lähettää ryhmän nimissä kirjeen valtiovarainministeri Katri Kulmunille. Esitämme siinä konkreettisia toimenpiteitä ahdinkoon joutuneiden suomalaisten yritysten ja yrittäjien tukemiseksi, sillä tähän mennessä esitetyt toimet eivät ole riittäviä. Perustelut ovat selkeät.

— kirje alkaa —

”Elinkelpoisten yritysten todetaan tarvitsevan suoraa kassarahoitusta ilman hidastavia välikäsiä vaikean ajan yli päästäkseen. Tilanne on tällä hetkellä kriittinen ja siksi esitetään toimenpiteitä, joilla on heti välitön vaikutus yhtiön kassaan. Ne olisivat myös vähiten byrokratiaa aiheuttava ratkaisu.”

Lempäälän ELPO-ryhmässä esitämme hallitukselle toimenpiteiksi:

1) alkuvuoden 2020 arvonlisäverojen palauttamista yrityksille sekä

2) työnantajamaksujen perimisestä luopumista määräajaksi.

— kirje loppuu —

Edellä mainitut toimenpiteet olisivat henkilökohtaisen näkemykseni mukaan tehokkain avustuskeino yrityksille ja byrokratian osalta yksinkertaisin. Hakemuksia ei välttämättä tarvittaisi ja siten ehkäistäisiin myös konsulttien rahastusyritykset yrittäjien ahdingolla. Rahat palautuisivat keskipitkällä aikavälillä takaisin valtion kassaan tuloveroina ja arvonlisäveroina. Pitkällä tähtäimellä kaikkein kalleinta olisi päästää yritykset kaatumaan ja työntekijät kortistoon. Suomi nimittäin nousee kriisistä merkittävästi nopeammin, kun ihmiset saavat pitää työpaikkansa.