Uusi alkoholilaki oli terveysteko – holhouksen vähentämistä jatkettava

Suomalaiset juovat paljon alkoholia, mutta eivät ole siinä lähelläkään Euroopan kärkeä. Siitä huolimatta alkoholin kulutusta on paikallaan vähentää esimerkiksi lainsäädännön avulla. Muutos onnistuu mielestäni parhaiten vapauttamalla alkoholin myyntiä, eli poistamalla alkoholiin kieltolaista saakka liitetty kielletyn hedelmän mielleyhtymä. Kirjoitin blogissani jo viime syksynä hyvissä ajoin ennen uuden alkoholilain käsittelyä, että ruokakaupoissa myytävän alkoholin vahvuuden nostaminen 5,5 prosenttiin tulisi lisäämään kansanterveyttä. Tuolloin monet holhoukseen, kieltoihin ja monopoliin uskovat kukkahatut – THL ja Pekka Puska etunenässä – pitivät näkemystäni täysin absurdina, koska heidän mukaansa alkoholin saatavuuden lisääminen ajaisi suomalaiset automaattisesti alkoholisteiksi. Toisin kävi.

Osuin nimittäin napakymppiin.

Alkoholiprosentin nosto lisää merkittävästi kansanterveyttä

Viime kesän toukokuu, kesäkuu ja heinäkuu olivat Suomen mittaushistorian helteisimmät, joten viime kesänä jos koskaan alkoholin kulutuksen olisi pitänyt nousta räjähdysmäisesti. Siitä huolimatta kulutus kuitenkin kasvoi Valviran tuoreiden tilastojen mukaan heinäkuun loppuun mennessä vaivaisen yhden prosentin. Yhden prosentin! Tämä siitä huolimatta, että suomalaiset viettivät koko kesänsä terasseilla. Valviran tammi-heinäkuun tilasto osoittaa, että alkoholin kulutus nousi prosentin sekä litroissa että puhtaana alkoholina mitattuna. Ja Valviran tilasto on päivänselvä tosiasia, ei kenenkään mielipide. Historiallisena hellekesänä kulutuksen olisi jo ilman alkoholilakiakin tullut nousta useilla prosenttiyksiköillä, mutta nyt kulutuksen kasvu näyttää olleen hyvin marginaalista ja vähittäiskulutus on kaiken lisäksi vähentynyt viimevuotisesta.

Valviran tilaston prosentin kasvu tulee luonnollisesti ravintoloista, koska juuri ravintoloiden terasseilla kesä oli historiallisen upea. Sen sijaan alkoholin vähittäiskulutus muualla vähentyi tammi-elokuussa, kertoo puolestaan Taloustutkimuksen juuri julkaisema tilasto. Taloustutkimus arvioi alkoholin vähittäiskulutuksen saatavilla olevien Alkon ja päivittäistavarakaupan myyntitietojen sekä matkustajatuontitietojen perusteella, eli luvuissa on mukana myös paljon puhuttu matkustajatuonti. Hellekesästä huolimatta alkoholin litramyynti laski Tilastokeskuksen mukaan 0,4 prosenttia ja puhtaana alkoholina 0,3 prosenttia.

Puska ja THL keksivät taannoin hätäpäissään (todennäköisesti kuitenkin selvin päin) selityksen, jonka mukaan alkoholin kulutuksen todelliset luvut selviäisivät vasta useiden vuosien päästä. Kukaan täysjärkinen ei kuitenkaan voi uskoa, että myynti- ja kulutustilastot muuttuisivat takautuvasti toisenlaisiksi tai että suomalaiset ratkeaisivat juomaan esimerkiksi syksyn pimeyden alkaessa. Tuollaiset seliselitykset tulee jättää aivan omaan arvoonsa.

”Suomalaiset ovat tarpeeksi fiksuja tekemään ihan itse omat päätöksensä ilman valtiovallan holhousta.”

Alkoholin kulutuksen tasaisena pysymisen kanssa samaan aikaan kaupan alalta on tullut viestiä alkoholittomien juomien suosion rajusta kasvusta. Esimerkiksi alkoholittomia oluita ja siidereitä on myyty paikoin jopa 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Miten on mahdollista, että alkoholin myynnin vapauttaminen ruokakaupoissa ei ole nostanut alkoholin myyntiä, mutta alkoholittomien juomien myynti on huimassa kasvussa? Minä kerron vastauksen: Suomalaiset ovat tarpeeksi fiksuja tekemään ihan itse omat päätöksensä ilman valtiovallan holhousta. Eduskunnan äänestäessä taannoin uudesta alkoholilaista erityisesti SDP, Vasemmisto ja Vihreät halusivat kuitenkin jatkaa suomalaisten holhoamista. Niistä ei siis herunut vieläkään luottoa suomalaisten yksilönvapauteen sekä kykyyn pitää huolta itsestään ja omista asioistaan.

Pääsin viime syksynä ja talvena seuraamaan alkoholilain käänteitä aivan ytimestä, ja tuolloin Alkon monopolin eturintama Pekka Puska ja THL etunenässä levittivät eduskunnassa perättömiä väitettä, joiden mukaan uusi alkoholilaki tappaisi hyväksymisensä jälkeen vuosittain jopa 500 ihmistä enemmän vuodessa. Nämä sadat kuolemat olisivat heidän mukaansa alkoholilain puolesta äänestävien kansanedustajien vastuulla. Kuten jo viime syksynä kirjoitin, ei tällainen uhkailu perustunut mihinkään tilastoon tai selvitykseen, vaan ne oli vedetty niin sanotusti hatusta. Tarkoituksena oli ainoastaan puolustaa Alkon monopolia kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin. Pidän edelleen erittäin harmillisena, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL romutti puolueettoman tutkimuslaitoksen statuksensa lähtemällä politikoimaan lausunnoilla Alkon monopolin puolesta. Jatkossa eduskunnan tuleekin lokeroida THL puolueettoman asiantuntijatahon sijaan muiden vastaavien etujärjestöjen joukkoon.

”Eduskuntavaaleissa suomalaisten kannattaisi äänestää Arkadianmäelle kansaedustajia, jotka uskovat jatkuvan holhouksen sijaan yksilön vapauteen ja vastuuseen.”

Palataan vielä viime kesään. Mikäli se olisi ollut vuoden 2017 kaltainen sateinen ja tuulinen kauhistus, olisi alkoholin kulutus romahtanut. Viime kesään sisältyi kuitenkin ennätysmäärä hellepäiviä. Jos uusi alkoholilaki tulisi koskaan nostamaan suomalaisten alkoholin kulutusta, olisi se tapahtunut viime kesänä. Niin ei kuitenkaan käynyt, joten on täysin perusteltua todeta viime syksynä kirjottamini sanoin, että ruokakaupoissa myytävien juomien alkoholiprosentin nostaminen on lisännyt kansanterveyttä. Toivottavasti ensi kesä on yhtä upea kuin kulunut, mutta jos vuoden 2017 sadekesä uusiutuu, niin alkoholin kulutuksessa voidaan nähdä jopa kaksinumeroinen romahdus. Kirjoittakaa ennustukseni vaikka talteen syksyksi 2019.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa suomalaisten kannattaisi äänestää Arkadianmäelle kansaedustajia, jotka uskovat jatkuvan holhouksen sijaan yksilön vapauteen ja vastuuseen. Seuraavan eduskunnan tulee sallia viinien myynti ruokakaupoissa ja valmistautua purkamaan Alkon monopoli. Uusi alkoholilaki on osoittanut vääräksi uskomuksen, että alkoholin saatavuuden lisääminen kasvattaisi automaattisesti kulutusta. Tuollaiset taantuneet kieltolain aikaiset uskomukset pitäisi viimein kyetä unohtamaan, sillä elämme nykyisin 2000-luvulla. Haluan, että suomalaisten alkoholin kulutus vähenee entisestään. Se onnistuu parhaiten lopettamalla holhoaminen ja vapauttamalla alkoholijuomat ruokakauppojen hyllyille. Vain siten alkoholista poistuu viimein kielletyn hedelmän houkutus.

Kielletty hedelmä houkuttelee aina.

THL pyyhkii vaikka nelosolut on jo housuissa

JULKAISTU 30.5.2018: Suomeen saatiin viime vuoden lopulla uusi nykyaikaisempi alkoholilaki todella pitkän ja monimutkaisen vääntämisen jälkeen. Olen jo useasti kirjoittanut uudistuksen vastustajien kyseenalaisista taustoista ja siitä miten fiktio muuttui tuossa leirissä faktoiksi (Lue lisää tästä). Kuvittelin tuollaisen pelleilyn olevan jo ohi uusien kulutustilastojen myötä. Olin kuitenkin väärässä.

Alkoholilaki on nyt ollut voimassa viisi kuukautta, ja sen vastustajien maalaamat uhkakuvat ovat yksi toisensa jälkeen osoittautuneet perättömiksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL väitti, että uusi alkoholilaki johtaisi puhtaan alkoholin kuuden (6) prosentin kulutuksen kasvuun ja noin 150 lisäkuolemaan vuodessa. Sitäkin ennustetta THL piti alimitoitettuna.

THL esitys 15.9.2017

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus vertasi lopulta alkoholilakia terrori-iskuun, jossa kuolee 150 ihmistä. Alkon hallituksen jäsen ja kansanedustaja Pekka Puska pani kuitenkin vielä paremmaksi. Puska nimittäin väitti eduskunnalle, että alkoholilaki aiheuttaisi jopa 500 lisäkuolemaa vuodessa ja kertoi tämän tiedon olevan peräisin THL:n esityksestä valiokunnalle. THL on siis esittänyt tämän luvun eduskunnassa, vaikka se nyt väittää julkisuudessa aivan toista. Alkon monopolin puolustamisessa faktat ovat selvästi olleet vain tiellä.

Miten sitten todellisuudessa kävi?

Suomalaiset osoittivat olevansa vastuullisia alkoholin käyttäjiä, sillä alkoholin kokonaiskulutus on maaliskuun lopun Valviran tilaston mukaan noussut vain prosentin. Helmikuussa kulutus sen sijaan laski 5,8 prosenttia, mikä oli THL-tutkijoille toteutunut painajainen. Teiniparvet eivät siis heti lähteneetkään puistoihin piikittämään itseensä lonkeroa, eivätkä laitapuolen kulkijat kuolleet penkkien alle nautittuaan muutaman pullon Prismasta ostettua pintahiivaista 5,5-prosenttista American Pale Alea. Kaikki fiktiiviset uhkakuvat osoittautuivat Alkon monopolia puolustavaksi propagandaksi.

Verkkouutiset

Olisin kuvitellut, että rysän päältä kiinni jäätyään THL olisi pysynyt tästä farssista hiljaa ja nuollut rauhassa haavojaan esitettyään eduskunnalle perättömiä väitteitä alkoholilain seurauksista.

Nyt THL on kuitenkin nostanut itsensä jälleen nolosti otsikoihin väittämällä, ettei se ole koskaan uhkaillut eduskuntaa 150 lisäkuolemalla. Jälleen kerran THL valehtelee, eli poliitikkokielellä antaa muunneltua totuutta. Jos ollaan tarkkoja, niin THL väitti raportissaan uuden alkoholilain aiheuttavan 150 lisäkuolemaa vuodessa, mutta laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelä väitti minulle Twitter-keskustelussamme 14. joulukuuta 2017 määrän olevan aliarvioitu ( kuvakaappaus alla). Valiokunnalle THL väitti tulevien lisäkuolemien määräksi jopa 500 vuodessa, kuten Pekka Puska alla vahvistaa.

Kuvakaappaus Twitter-keskustelusta.

THL:n eduskunnalle esittämä 6 prosentin kulutuskasvu oli siis laitoksen oman tutkimusprofessorin mukaan konservatiivinen. Nyt maaliskuun tilanteessa ollaan yhden prosentin kasvussa ja helmikuussa oltiin 5,8 prosentin laskussa. Laitoksen ennuste meni siis rajusti metsään, mutta ei sen ollut tarkoituskaan osua oikeaan. Sen oli ainoastaan tarkoitus pelotella kansanedustajat äänestämään alkoholilain uudistamista vastaan ja siten turvata Alkon monopoli ja Alkon hallintoneuvoston kokouspalkkiot.

Toukokuu oli Suomen mittaushistorian helteisin, ja se tulee varmuudella vaikuttamaan alkoholin kulutukseen. Varsinkin, kun verrokkina toimivat edellisvuoden synkkä ja sateinen kevät ja kesä. Kerron jo nyt, että THL ja sen käsikassarat eduskunnassa tulevat riemastumaan toukokuun kulutustilastoista. Jokainen täysjärkinen osaa kuitenkin yhdistää säätilan ja kulutuksen toisiinsa. Aivan sama tilastopiikki tullaan näkemään myös jäätelön myynnissä, mutta niiden kausaatiota helteiden kanssa THL ei tietenkään myönnä. Ehkä helteet olivatkin uuden alkoholilain syytä?

Häviäjiä tässä farsissa ovat perätöntä tietoa jakanut THL sekä monet perätöntä tietoa jakaneet kansanedustajat, kuten Pekka Puska, Toimi Kankaanniemi, Sari Tanus ja Päivi Räsänen. Häviäjä on tietenkin myös Alko, jonka myyntiin alkoholilaki tekee kymmenien miljoonien eurojen loven. Häviäjiin kuuluvat tietenkin myös Touko Aalto ja hänen johtamansa Vihreät, jotka vastustivat kiivaasti alkoholilakia, eli yksilönvapauksien parantamista.

Voittajia tässä sen sijaan ovat Suomen kansalaiset, joiden ei enää tarvitse ajaa Alkoon saadakseen laadukkaan saunaoluen tai lonkeron. Voittajia ovat myös kyläkaupat, jotka saivat muutoksesta kovasti kaivattua lisämyyntiä.

Harmillisinta koko farssissa on, että THL asemoi itsensä puolueettomasta tutkimustahosta Alkon edunvalvojaksi. Sellaisena THL tulee pitää myös, kun seuraavaksi ryhdytään toteuttamaan Alkon monopoliaseman lopettamista ja viinien tulemista ruokakauppoihin (Lue lisää tästä). THL ja Alko ovat molemmat sosiaali- ja terveysminiseriön osia, ja niiden tehtäväksi on säädetty toimia alkoholin kulutuksesta aiheutuvien terveyshaittojen vähentämiseksi. Alko rahoittaa suoraan THL:n tutkimuksia, joten THL tulee pitää Alkon edunvalvojana, koska alkoholiin liittyvissä kysymyksissä sieltä ei ole puolueetonta tietoa tulossa jatkossakaan.