Ammattiliittojen härskiys saa riittää – olethan #IdanPuolella

Ammattiliitot ovat enää tunkkainen tuulahdus 1960-luvun Suomesta, jossa kansalaiset jaoteltiin vielä työläisiin ja patruunoihin. Ne ovat kuin käänteinen Robin Hood, jotka riistävät rahat köyhimmiltä suomalaisilta ja pitävät ne itsellään verottomana kantamatta vastuuta suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpitämisestä. Nämä veroparasiitit imevät yhteiskunnalta vuosittain yli 200 miljoonaa euroa, vaikka niiden verovapauteen ei ole enää perustetta. Nyt, tammikuussa 2020, yleisessä ilmapiirissä on aistittavissa selvä muutos parempaan, sillä jokaisella täytyy olla oikeus työn tekemiseen ilman ammattiliiton kiusaamista, uhkailua ja häirintää.

Nyt on aika olla #IdanPuolella.

Olen kirjoittanut ammattiyhdistysten harjoittamasta sumutuksesta jo vuosia, mutta nyt vuosikymmenen vaihtuminen näyttää saaneen aikaan ryhtiliikkeen. Ammattiliittojen romahtaneiden jäsenmäärien perusteella yhä useampi on huomannut ammattiliittojen ajavan jäsentensä etujen sijaan omia poliittisia etujaan. Ratkaiseva muutos ilmapiiriin tuli Teollisuusliiton aloittaessa viikkokausien lakkonsa, jota vastaan varsinkin nuoret ryhtyivät kapinoimaan työpaikoilla kautta maan. Ammattiliitoille taisi tulla yllätyksenä, että ihmiset osaavat nykyisin ajatella itsekin, joten liittojen satuja ei enää niellä purematta kuten vielä takavuosina.

”Ay-liitoilla ei ole enää samanlaista vaikutusvaltaa kuin ennen. Nykypäivän työnantajat ymmärtävät kyllä sen, että firman tulos syntyy siitä, että työntekijät voivat hyvin ja ovat motivoituneita.”
– Ida Seppälä

Ryhtiliike sai alkunsa Heinolan Versowoodin liimapalkkitehtaalta, jossa henkilöstö ilmoitti, etteivät he suostu lakkoilemaan ja tekevät mieluummin töitä. Siitä sai alkunsa ketjureaktio, jonka loppua tuskin nähdään vielä pitkään aikaan. Se on johtanut lakkoilun uhmaamiseen jo monilla muillakin työpaikoilla sekä jäsenkatoon ammattiliitoissa. Lopulta lehteen päätyi linjatyöntekijänä palkkihöylällä työskentelevä 23-vuotias Ida Seppälä, jota oli uhkailtu ja solvattu, koska ei suostunut osallistumaan Teollisuusliiton määräämään lakkoon. Työpaikastaan ylpeä Seppälä kertoi pitävänsä kolmen viikon lakkoa ylimitoitettuna 24 kiky-tunnin poistamiseen nähden. Hän ymmärsi, että lakkoileminen voi viedä työpaikat asiakkaiden siirtyessä ulkomaisiin yrityksiin.

Tämän jälkeen alkoi tapahtua, sillä AY-aktiivien palaute Seppälälle oli tyrmäävää. Häntä haukuttiin rikkuriksi ja uhattiin, ettei hän saisi enää koskaan töitä. Törkeä palaute olikin monille liikaa. Keskiviikkona Twitteriin ilmestyi hashtag #IdanPuolella, joka nousi parissa tunnissa Twitterin trendaavien listan kärkisijoille. Ammattiliittojen käskytystä sekä nuoren naisen kiusaamista ja uhkailua ei kenenkään pidä sietää. Varsinkaan, kun uhkailun perimmäisenä syynä oli nuoren naisen rohkeus sanoa mitä aidosti ajattelee. Ahkerasta ja rohkeasta Idasta tuli kuin sattumalta keulahahmo ammattiliittojen härskien toimintatapojen vastustamiselle. Menneisyyden toimintatavat eivät kuulu nykyaikaan. Olethan sinäkin #IdanPuolella.

”Se, että liiton pamput päättävät Helsingissä, että nyt lakkoillaan kolme viikkoa, on suoraan pois firmojen tuloksesta ja samalla myös meidän palkoista.”
– Ida Seppälä

Muutama vuosi sitten mediat paljastivat perättömiksi SAK:n väitteet peräti miljoonasta jäsenestä. Todellinen jäsenmäärä olikin jo  romahtanut 600 000 jäseneen, eikä käännettä ole näköpiirissä. Yhä useampi suomalainen on huomannut, että ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ei tarvita lainkaan ammattiliittoja. Miksi siis pitäisi maksaa merkittävä osa palkasta järjestölle, joka ajaa jäsenten sijaan omaa etuaan ja samalla tuhoaa maasta työpaikkoja? Ei miksikään.

Ammattiliitoilla oli viime vuosituhannella tärkeä merkityksensä, mutta nyt on jo aika siirtyä menneisyydestä 2020-luvulle. Aika on ajanut toiminnasta ohi siinä vaiheessa, kun työnantajien ja työntekijöiden uhkailu otetaan mukaan keinovalikoimaan. Ammattiliittojen 1960-luvulla kirjoitettu pelikirja johtaa nyt siihen, että monet itseään arvostavat ammattilaiset katsovat parhaaksi varmistaa työttömyysturvansa esimerkiksi Loimaan kassan kautta, jolloin palkasta jää enemmän rahaa omaan käyttöön. Jos Teollisuusliiton pelikirja on vielä tutustumatta, niin kannattaa katsoa Liiton mies -mainoskampanja. Se kiteyttää todella paljon.

Kirjoitin syksyllä 2018 miten SAK kertoi haluavansa pakottaa yritykset ikäsyrjintään, eli irtisanomaan nuoret työntekijät ensimmäisinä huolimatta heidän taidoistaan, ahkeruudestaan tai työnsä tuloksista. Tammikuussa 2020 asiasta nousi viimein suurempi kohu, kun useat tahot nousivat asiasta barrikadeille. Samaan aikaan tapahtuu nyt paljon muutakin mikä murentaa ammattiliittojen arvovaltaa. Ketjureaktio on siis käynnissä, kun työmarkkinoilla ollaan siirtymässä tunkkaiselta 1900-luvulta viimein 2000-luvulle.

Talouden perusteet opetettava koulussa

500 000 suomalaista on ulosotossa ja 386 700 suomalaisella on merkintä maksuhäiriöstä. Määrät ovat olleet jo vuosia kasvussa, mikä on erittäin huolestuttavaa. Suuri joukko suomalaisia on vaarassa pudota yhteiskunnan kelkasta, koska maksuhäiriön myötä elämä vaikeutuu monin tavoin vuokrasopimuksesta aina työpaikan ja puhelinliittymän saamiseen. Syitä tilanteeseen on monia, mutta suurin lienee heikko talouden perusteiden osaaminen. Koulujen pitäisi antaa jokaiselle samat eväät oman talouden hallintaan, mutta näin ei käytännössä ole.

Taloustaitojen opetus on monin paikoin retuperällä. Jopa koulukohtaiset erot taloustaitojen opetuksessa ovat suuria, koska pedagoginen harkintavalta antaa opettajille mahdollisuuden ohittaa kokonaiseen aihealueen pikavauhdilla. Uudessa opetussuunnitelmassa talouden osuutta on hieman lisätty, mutta ei riittävällä laajuudella. Oman talouden hallinta on jokaiselle tärkeä perustaito, mutta siihen ei kiinnitetä vieläkään tarpeeksi huomiota. Seurauksena on velkakierteitä, ulosottoja ja maksuhäiriöitä, mutta myös niistä johtuvia mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä. Euron sijoitus koulujen talousopetukseen voisi säästää yhteiskunnalle sata euroa loppupäästä. Taloutta sekin.

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 28.1.2020.

Nuoret ja Talous TAT kysyi asiasta taannoin opettajilta ja oppilailta. Tulokset olivat pysäyttäviä. Oppilaista 90 prosenttia halusi koulun opettavan taloustaitoja, mutta vain 20 prosenttia piti koulun tarjoamia valmiuksia riittävinä. Opettajista 94 prosenttia piti taloustaitojen opetusta tärkeänä, mutta vain kolmannes piti koulujen antamia valmiuksia riittävinä. Opettajista 76 prosenttia katsoi, että taloustaitojen opetuksen tulisi olla pakollista kaikilla kouluasteilla, eli alakoulusta lähtien. Niin ikään huomionarvoista oli, että 71 prosenttia opettajista katsoi hallitsevansa riittävät tiedot taloudesta sen opettamiseksi, mutta vain 14 prosenttia kertoi osaamisensa perustuvan opettajankoulutukseen. Opettajien talouskoulutusta tulee siis kehittää merkittävästi, jotta he kaikki saavat tarvittavat tiedot opetukseen.

Pirkanmaalla on tehty paljon erinomaista työtä talousopetuksen parissa. Tampereen Yrityskylä on siitä hyvä esimerkki, kuten myös yrittäjyyskasvatuksen suosio. Lisäksi Lempäälän Hakkarin koulu on menestynyt upeasti taloustaitojen kilpailuissa sekä Suomessa että maailmalla, joten positiivisia esimerkkejä kyllä löytyy.

Tein viime vuonna Elias Rautakorven kanssa kansalaisaloitteen, jossa esitimme taloustietoa uudeksi oppiaineeksi. Halusimme varmistaa, että jokainen nuori saisi koulusta samanlaiset taidot, oli kyse sitten osamaksuista, pikavipeistä tai asuntolainoista. Kotien ja perheiden varaan taloustaitojen oppimista ei voida asettaa, sillä niiden lähtökohdat ovat hyvin erilaisia. Kasvava ongelma tulisi ratkaista siten, että kouluissa panostetaan taloustaitojen opetukseen jokaisella kouluasteella ja kaikissa soveltuvissa aineissa. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota kaikille oppilaille riittävät perustiedot oman talouden hallintaan. Sitä on mahdollisuuksien tasa-arvo.

Jocka Träskbäck
yrittäjä ja valtuutettu (kok.)

Kirjoitus on julkaistu Pirkanmaan Yrittäjät -lehden vieraskynä-osastolla 28. tammikuuta 2020.

JockaTV: Yritysvierailu Vilmankämmen ja Armi Lundán

Vierailin Tampereen Pirkankadulla toimivasssa Vilmankämmen-hyvinvointikeskuksessa, joka tarjoaa asiakkailleen hyvinvointia monin tavoin. Vuodesta 2000 saakka ennaltaehkäisevää työtä hyvinvoinnin eteen tehnyt yrittäjä Armi Lundán tarjoaa yrityksille erilaisia tyhy- ja tyky-palveluja. Lisäksi hyvinvointikeskuksessa toimii myös Tampereen Pilates Studio.

Polttoaineveron korotus rokottaa eniten pieni- ja keskituloisia

JULKAISTU 18.12.2019 Autoilusta kerätyt maksut ovat Suomessa tolkuttoman korkeita verrattuna tieverkkoon tehtäviin investointeihin. Autoilijoilta kerätään vuosittain yli kahdeksan miljardia euroa, mutta tieverkon perusparannukseen käytetään vain alle miljardi euroa. Ei siis ihme, että Suomen tiet muistuttavat monin paikoin perunapeltoa. Tätä menoa voimme pian katsoa kateellisina Venäjän maanteitä. Lienee kiistatonta, että autoilijoilta kerättävillä rahoilla tehdään pääasiassa aivan muuta kuin parannetaan tieverkostomme tasoa.

Marinin hallitus valmistelee parhaillaan polttoaineveron korotuksia, joita ei voida hyvällä omatunnolla nimittää pelkiksi indeksikorotuksiksi. Autoilua kiivaasti vastustavat vihreät ovat siis päässeet panemaan sormensa peliin ja toteuttamaan autovastaista ideologiaansa. Eräs vihreiden kansanedustaja kommentoi asiaa Twitterissä, ja siitä alkoi mielenkiintoinen ja värikäs keskustelu. Monien tulkinta – myös minun – oli, että kansanedustajan mukaan polttoainevero kohdistuisi vain suurituloisiin. Hänellä oli useita tilaisuuksia korjata mahdollinen virhetulkinta, mutta niin hän ei tehnyt, vaikka osallistui samoihin ketjuihin vielä myöhemmin. Polttoainevero tasavero, joka iskee käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna eniten tulodesiilien ala- ja keskiosaan. Siis pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin.

Kansanedustaja pyrki nähdäkseni kommentillaan viemään huomion siitä tosiseikasta, että vasemmistohallitus rokottaa päätöksellään eniten pieni- ja keskituloisia suomalaisia perheitä. Tilastokeskuksen ja hallituksen esityksen mukaan  polttoaineveron korotus vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihin keskimäärin 0,13 prosenttia. Niistä suurituloisimpiin 0,08 prosenttia ja pienituloisimpiin 0,11 prosenttia, joten ero näiden kahden välillä on merkittävä. Polttoaineveron korotus on regressiivinen ja vaikuttaa kaikkein vähiten suurituloisiin ja kaikkein eniten keskituloisiin. Todellisuus on siis aivan muuta kuin mitä meille yritetään nyt vihervasemmiston taholta esittää. Hämmentävintä on, että vaikutus todetaan hallituksen omassa esityksessä, joten herää kysymys ovatko hallituspuolueiden edustajat lainkaan lukeneet omaa esitystään.

Hallituksen esitys polttoaineverosta, HE 66/2019

”Ehdotettujen veronkorotusten suorien vaikutusten arvioidaan olevan hyvin lievästi regressiivisiä, eli ne vaikuttavat suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin hieman enemmän pienituloisten kotitalouksien asemaan. Suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin veronkorotukset ovat keskimäärin noin 0,13 prosenttia, alimmassa tulokymmenyksessä 0,11 prosenttia ja ylimmässä 0,08 prosenttia. Suorien vaikutusten lisäksi veronkorotukset voivat vaikuttaa kotitalouksiin epäsuorasti muun muassa maaliikennepalvelujen hintojen nousun johdosta.” (Hallituksen esitys polttoaineverosta, HE 66/2019)

Vihreät ja sen kanssa hallituksessa istuvat SDP ja vasemmistoliitto ovat perinteisesti esiintyneet nimenomaan pienituloisten äänitorvina, mutta tällä kertaa pieni- ja keskituloiset saavat selkeän lisälaskun ja heidän työntekonsa kannattavuus heikkenee työmatkojen hinnan noustessa. Siksi on ymmärrettävää, että vihreät kiirehti peittelemään polttoaineveron todellisia vaikutuksia väittämällä, että se kohdistuisi vain suurituloisiin. Pieleen kuitenkin meni, sillä myös hallituksen lakiesityksessä on mukana Tilastokeskuksen selvitys verojen kiristymisen todellisista vaikutuksista eri tuloluokissa. Hallitus oli siis kiistatta tietoinen päätöksen vaikutuksista sitä tehdessään.

Suomessa on runsaasti pienituloisia ihmisiä, jotka eivät voi tehdä työmatkoja ja arjen liikkumistaan julkisilla liikennevälineillä esimerkiksi haja-asutusalueilla. He tarvitsevat oman auton, jotta pääsevät kantamaan kortensa suomalaisen yhteiskunnan eteen. Polttoaineen hinnankorotus iskee suhteessa tuloihin eniten perheisiin, joille auton omistamisen kalleus on jo muutenkin suurituloisia suurempi menoerä. Pahimmassa tapauksessa työssäkäynti voi muuttua taloudellisesti kannattamattomaksi, jos työmatkat omalla autolla maksavat liikaa. Suomi on suuri maa, joten kaikki eivät voi asua Helsingin Kalliossa trendikahvilan yläkerrassa raitiovaunureitin varrella.

Autoilun verotus on vääjäämätöntä, oli hallituksessa mikä kokoonpano tahansa. Aivan toinen asia on kuitenkin vasemmistovihreiden yritys valkopestä polttoaineveroa muka suurituloisten rokottamiseksi, kun totuus on päinvastainen. Suoraselkäisyys kannattaisi tässäkin asiassa. Ihmettelen samalla kovasti miten maaseudun puolueeksi itsensä maalannut keskusta on mukisematta hyväksynyt muutoksen, joka rokottaa erityisesti sen kannattajien taloutta haja-asutusalueilla. Keskusta vaikuttaa unohtaneen pitkien välimatkojen maaseudun asukkaat.

Eräs polttoaineveroa koskevasta keskustelusta jostain syystä lähes kokonaan puuttuva seikka on polttoaineen hintojen nousun vaikutus logistiikan kustannuksiin ja kulujen siirtyminen kuluttajahintoihin. Hallituksen nyt kaavailema historiallisen suuri polttoaineveron korotus tulee toteutuessaan iskemään hintojen nousun kautta eniten pienituloisiin suomalaisiin. Ja tietenkin myös pieniin kuljetusyrityksiin sekä niiden työpaikkoihin.

Autoilussa olennainen kysymys on paljonko autoilijoilta kerätyistä miljardeista investoidaan tieverkoston perusparannukseen. Ruotsissa panostus on peräti 2,5-kertainen Suomeen verrattuna, joten tätä menoa tulee vielä hätä käteen tieverkoston miljardien korjausvelan kanssa. Toimiva tieverkosto on elintärkeä osa kansalaisten jokapäiväistä logistiikkaa, joten se pitää koko maan toimimassa. Haluammehan, että ruoka ja tavarat liikkuvat jatkossakin.

SDP:n hoitajahuijaus alkaa konkretisoitua

JULKAISTU 15.12.2019: Vanhustenhoito on Suomessa huonolla tolalla, mutta asiasta ei olekaan juuri puhuttu viime aikoina. Asialle täytyy tehdä jotain ja nopeasti, sillä emme voi kohdella esimerkiksi vankeja ja turvapaikanhakijoita paremmin kuin maata hartiavoimin koko ikänsä rakentaneita vanhuksia. Nyt on kuitenkin selvinnyt, että vasemmistohallituksen aikana vanhustenhoitoon ei tehdä tarvittavaa ryhtiliikettä. Syy on yksinkertaisesti siinä, että hallituksen osaaminen ei riitä, ja siksi puuhastelu on tähän mennessä ollut vain populistista tuuleen huutelua. Vanhusten tilanne ei tällä tietoa tule parantumaan ennen seuraavia vaaleja ja uutta oikeistohallitusta.

Perättömien puhumisen vuoksi pääministerin paikalta eronnut SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi helmikuussa 2019 demarien hoitavan vanhusten hoitajamitoituksen kuntoon, jos puolue pääsee hallitukseen. Lupaus tehtiin kaksi kuukautta ennen eduskuntavaaleja demarien kannatuksen ollessa syöksyssä. Ministeri Krista Kiuru (sdp) kauhoi nopeasti vettä vaalimyllyyn julistamalla, että hoivaongelma ratkeaisi ”yhdellä lauseella ja muutaman tunnin työllä”. Näiden lupausten siivittämänä demarit nousivat eduskuntavaaleissa niukasti maan suurimmaksi puolueeksi, kun erityisesti vanhukset lankesivat vaalivalheisiin hoitajamitoituksesta ja vappusatasesta.

Vaalien jälkeen suomalaiset ovat saaneet kokea karvaasti, että vaalilupaukset olivat yhtä vedenpitäviä kuin ruostunut katiska. Tarkoituksena ei koskaan ollut pitää lupausta, vaan ostaa ääniä vanhuksilta ja vanhustenhoidosta huolestuneilta. Siinä onnistuttiin, vaikka moni kertoi jo hyvissä ajoin ennen vaaleja lupausten olevan perättömiä. Antti Rinne julisti ilosanomaa rahojen riittämisestä mihin tahansa, kunhan vasemmisto pääsisi tarttumaan vallankahvaan. Seuraukset ovat sittemmin olleet karut, kun jopa EU on antanut hallitukselle noottia jo heti hallituksen alkumetreillä. Syystäkin.

Juhlapuheiden takaa paljastui lopulta karu todellisuus, sillä SDP oli todellisuudessa hetkeä aiemmin itse esittänyt Tampereella hoitajamitoituksen laskemista. Hoitajamitoituksen heikentämisen puolesta äänesti valtuustossa myös nykyinen pääministeri Sanna Marin. Käytännön teot olivat siis päinvastaiset kuin vaalilupaukset, mikä on sittemmin osoittautunut vakiintuneeksi käytännöksi hoitajamitoituksen lisäksi myös vappusatasen, työllisyyden hoidon, poliisien määrän, koulutuksen kunnianpalautuksen ja lukuisten muiden vaalivalheiden myötä. Äänestäjiä sumutettiin oikein urakalla.

Kirjoitin kaksi kuukautta ennen vaaleja blogissani, että yksikään mitoitus ei ratkaise vanhustenhoidon ongelmia, sillä numeroiden sijaan tulee ottaa huomioon jokaisen vanhuksen yksilölliset tarpeet ja jokaiselle tehdä oma henkilökohtainen mitoitus palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Samalla totesin, että 0,7 hoitajamitoitus ei tule toteutumaan, koska siihen ei ole yksinkertaisesti rahaa eikä hoitajia. Vasemmistossa kirjoitukseni tyrmättiin jyrkästi, koska siellä kuviteltiin, että tarvittava rahavuori tulisi maagisesta rahaa sylkevästä taikaseinästä. Ei tullut. Taaskaan.

Kunnanvaltuutettuna ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettuna tiedän, että 0,7 hoitajamitoitukseen ei tule olemaan varaa vielä vuosikausiin jos edes vuosikymmenessä. Lisäksi puuttuvat myös mitoituksen toteuttamiseen tarvittavat 4 300 – 5 500 uutta hoitajaa. Meillä on siis käytettävissä hyvin rajalliset resurssit, jotka täytyy jatkossa kyetä kohdentamaan nykyistä tehokkaammin apua tarvitseville. Tässä kehityksessä yksilöllinen mitoitus on ratkaisun ensimmäinen tärkeä osa. Toinen osa on yksityinen palvelutuotanto, mutta vain tarkasti määriteltynä, valvottuna ja sanktioituna. Palvelun laadussa yksityinen on usein parempi kuin julkinen, kunhan valvonta hoidetaan kunnolla ja sanktiot ovat asianmukaiset. Viime vuosina näistä kolmesta yksikään ei ole ollut kunnossa. Mikään hoitajamitoitus ei olisi estänyt vanhustenhoidossa nyt paljastuneita ongelmia, sillä syy on valvonnan ja sanktioiden puutteesta.

Vaalien jälkeen SDP joutui myöntämään antaneensa äänestäjille katteettomia vaalilupauksia. Rinteen hallitus sysäsi nimittäin lupaamansa hoitajamitoituksen seuraavan hallituksen niskoille päättämällä, että 0,7 mitoituksen siirtymäaika päättyy vasta aprillipäivänä 2023, eli kaksi viikkoa ennen eduskuntavaaleja. Ajankohta oli suorastaan profeetallinen, sillä hoitajamitoituksen käsittelystä tulikin hallituksessa yksi suuri aprilipila. Esimerkiksi sen rahoituksesta hallitus ei ole kyennyt vielä linjaamaan mitään, ja siitä on huolestuttu tähän mennessä erityisesti valtionvarainministeriössä.

Suurin vedätys paljastui kuitenkin, kun hallitus alkoi viimein saada jotain paperille saakka. Silloin nimittäin paljastui, että SDP kumppaneineen ei edes yritä esittää lakiin hoitajamitoitusta, vaan sen sijaan henkilömitoitusta, joka on täysin eri asia.  Hoitajille ei siis ole enää edes tarkoitus saada 0,7 mitoitusta, koska jatkossa mukaan lasketaan myös hoiva-avustajat. Avustajat eivät tarvitse lähihoitajan tai sairaanhoitajan koulutusta. Näin ollen SDP vesitti oman lupauksensa hoitajamitoituksesta jo ennen kuin sitä ryhdyttiin kunnolla edes valmistelemaan. Hoitajahuijaus siis paljastui karulla tavalla.

Rinteen-Marinin hallitus lupasi vielä kesällä 2019 suomalaisille, että henkilömitoituksen (ei siis hoitajamitoituksen) lakiesityksen tuotaisiin eduskuntaan vielä vuoden 2019 aikana. Eilen 14. joulukuuta 2019 kuitenkin varmistui, että tuokin lupaus oli lööperiä. Lakiesitys ei ole tulossa tämän vuoden aikana eduskunnan käsittelyyn. Ei ole, vaikka vaalien alla demarit lupasivat juhlallisesti, että hoitajamitoituksen korjaaminen olisi yhden lauseen ja muutaman tunnin homma. Ei ollutkaan.

Keskustelussa hoitajahuijauksesta on pyritty eriyttämään toteutus ja lakiin kirjaaminen. Todellisuudessa ne ovat yksi ja sama asia. Lakiin ei nimittäin tule kirjata asioita, joiden toteutukseen ei ole rahaa. Hoitajahuijauksessa on kyse juuri siitä. Valtionvarainministeriö on kiinnittänyt huomiota siihen, että tuleva lakiesitys on ristiriidassa hallituksen budjetin kanssa sekä vuodelle 2020 että myös taloussuunnitelmassa vuoteen 2023 saakka. Vaikka SDP onkin nyt kaatamassa toteutuksen kustannuksia seuraavan hallituksen niskoille, ei se ole ymmärtänyt varata rahaa edes oman kautensa aikana tapahtuville seikoille. Voidaankin perustellusti todeta, että nelivuotias pikkutyttö osaa laskea budjettinsa paremmin kuin vasemmistohallitus.

Miksi näin kävi? Nykyiseen tilanteeseen johtaneista tapahtumista on nähdäkseni kaksi skenaariota: Joko 1) demarit huijasivat äänestäjiä tietoisesti, koska olivat paniikissa laskeneen kannatuksensa vuoksi ja halusivat ostaa ikäihmisten äänet keinolla millä hyvänsä. Tai vaihtoehtoisesti 2) demarit eivät yksinkertaisesti tienneet paljonko hoitajamitoituksen toteuttamiseen tarvitaan hoitajia ja rahaa. Demarien toimintaa pitkään seuranneena minulla on taipumus uskoa, että molemmat vaihtoehdot pitävät paikkansa.

Molemmat skenaariot ovat hyvin huolestuttavia ja osoittavat, että alakoulun talousosaamisella ei kyetä hoitamaan taloutta ja siihen liittyviä vaalilupauksia. Tilanne on sama oli kyseessä sitten sitten hoitajamitoitus, vappusatanen. työllisyyden kasvu, poliisien määrä, koulutuksen kunnianpalautus, koulutusmiljardi tai opintorahan korotus. Yksikään noista vaalilupauksista ei tule toteutumaan, mutta demarien onneksi vaaleissa ei ole kuluttajansuojaa.

Terroristeilla ei ole mitään asiaa Suomeen – ei edes lastensa kanssa

Suomeen on syntynyt äärimmäisen huolestuttava ihmisryhmä, joka haluaa lennättää keskuuteemme terroristeja al-Holin leiriltä. Siellä olevista naisista puhuminen pelkkinä äiteinä on samalla heidän terroristijärjestönsä satojen tuhansien uhrien halventamista. Punavihreän kuplan ulkopuolella kenellekään ei tule enää yllätyksenä, että nämä naiset ovat olleet aktiivinen osa terrorismia sekä järjestelmällisesti tapahtunutta jesidien kidutusta. Heillä ei ole mitään asiaa Suomeen missään muodossa, eikä kenenkään kanssa.

Jokainen asiaan perehtynyt taho on ilmoittanut, että ISIS-naisia ei pidä tuoda Suomeen. Suojelupoliisin mukaan naiset todennäköisesti jatkavat terrorismia Suomessa ja myös lapset ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle. Aiemmin supo on ilmoittanut, että Suomessa toimii jo valmiiksi useita radikaaleja islamistisia verkostoja. Syyrian al-Holin pakolaisleirillä Isisin uhreja auttava ruotsalaislääkäri Neman Ghafouri (kuvassa) kertoi, että terroristinaiset täytyy erottaa lapsistaan ja ettei heitä saa missään nimessä päästää kotimaahan yhdessä. Asiasta ei siis pitäisi olla minkäänlaista epäselvyyttä.

”Ei heidän voida antaa jatkaa aivopesua. He eivät ole äitejä, vaan hirviöitä. Jos he olisivat oikeita äitejä, he asettaisivat lapsen edun ensimmäiseksi, mutta sitä he eivät tee. Heidän ideologiansa on niin vahva, että se menee kaiken edelle.”
Lääkäri Neman Ghafouri al-Holin leiriltä 24.6.2019

Samaan aikaan Suomessa merjakyllöset ja muut viherpunaisessa kuplassa elävät vaativat, että Suomen täytyy lennättää keskuuteemme näitä aikuisia terroristeja lapsineen. Täällä naiset eläisivät veronmaksajien kustannuksella ja all inclusive -ylläpidolla joko muiden keskuudessa tai vankiloissa. Lehtitietojen perusteella terroristeille olisi taannoin puuhattu jopa omaa ohituskaistaa yhteiskuntamme asuntoihin, sosiaalipalveluihin ja tukirahoihin, jotta he eivät radikalisoituisi välittömästi. Ilmeisesti monilta suomalaisilta on mennyt ohi, että he ovat radikalisoituneet jo vuosia sitten ja lähteneet vapaaehtoisesti terroristijärjestön aktiivisiksi jäseniksi. Eivät he aurinkolomalle lähteneet.

Jos yksittäisiä lapsia päätetään lopulta pelastaa esimerkiksi vanhempiensa menettämisen tai sairauden vuoksi, tulee jokaiselle tehdä ennen päätöksen tekemistä dna-testi, jotta hänen perhesidoksensa suomalaiseen äitiin voidaan varmistaa. Al-Holin leirillä on hyvin todennäköisesti yhdistetty orpolapsia muihin perheisiin vanhempiensa kuoltua, ja heitä voidaan pyrkiä saamaan lennätettyä länsimaihin vilpillisesti vailla todellista sidettä maahan tai perheeseen. Nyt on viimein otettava järki käteen, kuunneltava suojelupoliisia ja annettava valtion hoitaa tärkeintä tehtäväänsä kansalaisten turvallisuuden takaajana. Kansalliseen turvallisuuteen eivät radikalisoituneet terroristit kuulu. Jos tämä seikka on jollekin vielä epäselvä, pikainen vilkaisu Ruotsiin riittää lopettamaan naiivin sinisilmäisyyden kerralla.

Peukuta tuosta alta, jos olet samaa mieltä.

PS: Kun tämä sotku on selvitetty, on ulkoministeri Pekka Haaviston aika jättää eropyyntönsä jäätyään toistuvasti kiinni muunnellun totuuden puhumisesta ja lehtitietojen mukaan mahdollisesti myös laittomuuksista painostaessaan virkamiestä rikkomaan lakia. Rinteen-Marinin lööperihallituksessa on ensimmäisen puolen vuoden aikana jäänyt kiinni perättömistä puheista jo kolme ministeriä, joiden joukossa myös yksi pääministeri. Kuka mahtaa olla seuraava narahtaja?

Pääministeri Rinteen puppuautomaatti leikkasi kiinni

Päivän akuutein kysymys kuuluu: Onko pääministeri Antti Rinne esittänyt eduskunnalle tietoisesti perättömiä väittämiä? Keräsin tähän alle mielestäni olennaisimmat lausunnot neljältä eri taholta, eli Antti Rinteeltä, Sirpa Paaterolta, Postilta ja valtion omistajaohjauksen päälliköltä. Kolme lausumaa neljästä on keskenään yhteneviä, mutta yksi lausuma poikkeaa selvästi muista. Kaikissa on kyse samasta asiasta, eli hallituksen tietoisuudesta ja reaktioista Postin työehtosuunnitelmien osalta.

Sirpa Paatero eduskunnassa 26.9.2019:

”On omistajan edun mukaista, että yhtiö pyrkii löytämään toimintatapoja, jotka mahdollistavat Postin toiminnan myös jatkossa kilpailun kiristyessä ja jaettavan kirje- ja lehtipostin määrien laskiessa.”

Antti Rinne eduskunnassa 28.11.2019:

”Ministeri Paatero on todennut, että tämä ei omistajalle käy. Tuon keskustelun jälkeen Posti muutti tilannetta 28. päivänä elokuuta ja 700 ihmistä siirrettiin. Se oli vastoin omistajan selkeää tahtotilaa.”

Posti tiedotteessaan 29.11.2019:

”Omistajaohjausministeri esitti 3.9.2019 aikalisää Postin työehtosopimusten muuttamisessa, mutta tämän jälkeen omistajaohjaus ei ole vaatinut liikkeenluovutuksen perumista.”

Omistajaohjauksen päällikkö 29.11.2019

”Postin hallituksen puheenjohtaja ja toimiva johto ovat pitäneet omistajaohjausosaston ja ministerin mukaan lukien avustajat jatkuvasti informoituna matkan varrella.”

Paatero siis kertoi eduskunnalle 26.9.2019, että työehtosopimuksen muutos oli tehty valtio-omistajan hyväksymänä (ks. ”Omistajan edun mukaista”). Tämän vahvisti myöhemmin Posti omassa tiedotteessaan. Myös valtion omistajaohjauksen osastopäällikkö Kimmo Viertola vahvisti Postin hallituksen pitäneen Rinteen hallituksen jatkuvasti tietoisena tulevista muutoksista. Päivää aiemmin pääministeri Rinne kuitenkin väitti eduskunnalle aivan päinvastaista, sillä hänen mukaansa Posti oli toiminut väärin ja omistajan tahdon vastaisesti (”Vastoin omistajan selkeää tahtotilaa”). Nyt on siis esitetty neljän tahon toimesta kaksi toisistaan poikkeavaa tarinaa, joista vain toinen voi pitää paikkansa.

Kyse on sana sanaa vastaan -tilanteesta, jossa pääministerin kertomus ei sovi yhteen kolmen muun lausunnon kanssa. Kaiken lisäksi saman tarinan toisessa pääjuonessa Paatero ja Rinne antoivat eduskunnalle mitä ilmeisimmin perätöntä tietoa siitä koska he olivat tulleet tietoiseksi Postin suunnitelmista. Molemmat nimittäin väittivät eduskunnalle saaneensa tiedon asiasta vasta syyskuussa, mutta Postin hallituksen puheenjohtaja paljasti perjantaina Postin ilmoittaneen asiasta valtion omistajaohjaukselle jo kesäkuussa, eli useita kuukausia väitettyä aiemmin. Taas kaksi tarinaa, joista vain toinen voi pitää paikkansa. Vilkaistaan mitä Postin hallituksen puheenjohtaja asiasta lausui tiedotteessa.

Postin tiedote 29.11.2019

”Posti esitteli ministeri Paaterolle ensi kerran liikkeenluovutussuunnitelmia ja taustaperusteluita 7.6.2019. Ministerin avustajien kanssa asiaa käytiin läpi tarkasti 8.8.2019 ja itse ministeriä informoitiin myös 10.8.2019 ennen yhtiön hallituksen 11.-14.8.2019 kokousta, jossa päätökset tehtiin, ja tietyistä yksityiskohdista keskusteltiin puhelimitse kokouspäivien aikana. Lisäksi käytännön yksityiskohdat aikatauluineen ja julkistussuunitelmineen esiteltiin ministerille 21.8.2019. Posti tiedotti pakettilajittelun muutoksista 29.8.2019 ministerin avustajien kanssa sovitun mukaisesti.”

Postin tiedotteen uskottavuutta arvioitaessa tulee antaa painoarvoa sille, että myös muilta osin Postin tiedote on samansisältöinen kuin Paateron 26.9.2019 eduskunnalle antama lausuma, kuten myös omistajaohjauksen päällikön lausuma 29.11.2019. Näin ollen journalistina minulla on taipumus antaa enemmän luottamuspisteitä Postin lausumalle tarkkoine päivämäärineen ja sitä tukevine lausuntoineen. Toisin sanoen tällä hetkellä näyttää siltä, että Rinne ei ole puhunut eduskunnalle totta. Koko farssi päättyisi Rinteen osalta kertaheitolla, kun Posti julkistaisi muistion tai pöytäkirjan mainitsemistaan kesäkuun tai elokuun briifauksista. Se olisi Game Over.

Nyt on paikallaan huomata, että tässä asiassa ei ole kyse Postin henkilökunnan työehtosopimuksesta tai edes palkoista, sillä Postin tilalla voisi olla vaikkapa Veikkauksen hedelmäpelien määrä tai Alkon monopoliasema. Nyt on kyse pääministerin ja ministerin eduskunnalle antamien lausuntojen todenperäisyydestä. Tähän mennessä saatujen lausuntojen valossa näyttää siltä, että pääministeri on voinut puhua eduskunnalle muunneltua totuutta peräti kaksi kertaa samassa yhteydessä.

Edellisessä vastaavassa tilanteessa pääministeri Jäätteenmäelle tuli lähtö pääministerin tehtävästä paljon tätä pienemmästä totuuden muuntelemisesta. Tällä kertaa ratkaisijana ovat keskusta ja vihreät, joiden suoraselkäisyys mitataan lähipäivinä. Mikäli ne molemmat hyväksyvät pääministeri Rinteen satutunnit, romuttaa päätös koko hallituksen uskottavuuden ja luottamuksen. Siihen varsinkaan keskustalla ei luulisi olevan nykyisin varaa. Uskon, että viisikko tekee päätöksen Rinteen ja hallituksen kohtalosta sunnuntaina.

Kumpi siis nyt lähtee, Rinne vai koko hallitus?

Veikkauksen monopoli aikansa elänyt

Pelimonopolin tarkoituksena on haittojen ehkäisy, mutta Veikkaus ei voi samaan aikaan ehkäistä peliongelmia ja markkinoida pelejä 45 miljoonalla eurolla vuodessa. Suomi lukeutuu maailman peliongelmaisimpiin kansoihin. Meillä on 124 000 ongelmapelaajaa, joista osa häviää jopa 2 000 euroa kuukaudessa. 78% kertoo ongelmiensa syyksi peliautomaatit, joita on tutkitusti sijoitettu erityisesti työttömien ja pienituloisten asuinalueille.

Monopolin purkamisella tulee olemaan positiivisia seurauksia. Ruotsissa valtio perii nettipeleistä 18 prosentin veron, joka meni siellä aiemmin sivu suun. Lisenssimallissa valvonta on tiukkaa ja sakot miljoonia euroja. Siihen kuuluu tehokkaita keinoja ongelmapelaamisen ehkäisyyn, sillä esimerkiksi SpelPaus-palvelussa voi asettaa pysyvän eston kaikkiin peleihin kerralla. Tanskassa on käytössä peliyhtiöiden tietokanta, joka estää maksuhäiriöisten pelaamisen.

Ruotsissa urheilu, kulttuuri ja media saivat rahallisen jättipotin, kun lisenssijärjestelmä vapautti pelimainonnan ja sponsoroinnin. Suomessa rahat menevät sivu suun, vaikka täällä pelataan samoja ulkomaisia pelejä. Suomessa on maailman parasta peliosaamista, jota Veikkaus ei voi tarjota ulkomaille. Monopolin loppu avaisi maailmanmarkkinat, joista voisimme saada merkittäviä tulovirtoja.

Aamulehti 26.10.2019

Veikkausvarojen jakaminen poliitikkoja lähellä oleville järjestöille on kouluesimerkki rakenteellisesta korruptiosta, jossa ruokkivaa kättä ei purra. Nyt on paljastunut jopa miljoonien eurojen väärinkäytöksiä. Lisäksi Veikkaus maksaa miljoonia euroja provisioita ulkomaisille peliyhtiöille, joten häviörahat eivät ohjaudu ainoastaan kansanterveydelle.

Veikkauksen tuotosta merkittävä osa on peräisin peliongelmaisten ahdingosta, säästöistä ja pikavipeistä. Nuo rahat eivät muutu eettisesti hyväksyttäväksi kierrättämällä ne pelikoneiden kautta. Monopoli tulee lopettaa, pelikoneet siirtää valvottuihin tiloihin ja pelien tuotot ohjata kohteisiin valtion budjetin kautta.

Jocka Träskbäck
kunnanvaltuutettu (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus julkaistiin mielipiteenä Aamulehdessä 26.10.2019. Lue myös aikaisempi laajempi kirjoitukseni samasta aiheesta otsikolla Veikkauksen monopoli purettava – hyödyt aktiivisesti unohdettu.

Yrittäjät ovat maamme selkäranka – ilman heitä ei olisi hyvinvointia

Suomessa puhutaan paljon palkansaajien toimeentulosta, hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Sipilän oikeistohallitus teki heille paljon hyvää esimerkiksi luomalla valtavan määrän uusia työpaikkoja sekä vähentämällä tuloeroja, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Yksi olennainen seikka jäi kuitenkin vielä puolitiehen, sillä yhteiskuntamme suurimpien vastuunkantajien asema jäi korjaamatta.

Suomessa on 280 000 yritystä, joista 180 000 on yksinyrittäjiä. Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan puolet heistä ansaitsee kuukaudessa alle 2 000 euroa ja neljännes alle 1 000 euroa. Yrittäjien palkat ovat siis alle kaikkien työehtosopimusten ja normien. Kaiken lisäksi he tekevät työtä ilman kunnollista sosiaaliturvaa ja työaikoja saati arkipyhiä, lomia ja lomarahoja. Tästä huolimatta vasemmisto maalaa yrittäjistä jatkuvasti mielikuvaa ahneina veronkiertäjinä ja riistäjäporvareina. Totuus on hieman toinen.

Yrittäjät ovat tämän maan selkäranka. Joka neljäs yksinyrittäjä tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja puolet yrittäjistä on kokenut haasteita jaksamisessa. Nämä ahkerat vastuunkantajat pitävät kuitenkin koko yhteiskuntamme pyörimässä. Uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joissa yrittäjät ottavat merkittäviä riskejä hakiessaan kasvua.

Meidän jokaisen tulee muistaa, että ilman yrittäjiä ei ole hyvinvointia, jota vasemmisto näyttelee puolustavansa. Pienten yritysten toimintaedellytysten ja yrittäjän sosiaaliturvan parantaminen sekä yrittäjäriskin palkitseminen satavat lopulta kaikkien suomalaisten yhteiseen laariin työllisyyden parantuessa. Yrittäjien asian tulisi olla myös hallituksen asia, sillä ilman yrittäjiä vasemmistolla ei ole kakkua jaettavaksi.

Jocka Träskbäck
yrittäjä, kunnanvaltuutettu (kok.)
Lempäälä

Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Turun Sanomissa 21.10.2019.

Opettajille opas lasten ilmastoahdisteluun: ”Leikki päättyy, kun auringonsäteitä ei ole enää jäljellä”

Kirjoitin taannoin järjestelmällisestä ilmastoahdistelusta, jonka on osoitettu aiheuttavan vakavia mielenterveydellisiä ongelmia. Se aiheuttaa nimittäin aikuisille suomalaisille tutkitusti pakko-oireita, surua, vihaa ja syyllisyyttä. Voidaan vain kuvitella mitä samanlainen pelottelu aiheuttaa alakoululaisille pikkulapsille, jotka eivät vielä kykene muodostamaan itse omaa käsitystään hankkimalla tietoa useista eri lähteistä.

Käynnissä oleva ilmastonmuutos on tietenkin vakava asia, ja olen kirjoittanut siitä useasti muun muassa vaaliteemoissani (lue tästä lisää). Oli aihe vakava tai ei, emme missään nimessä saa pelotella sen varjolla puolustuskyvyttömiä pikkulapsia maailmanlopun tunnelmiin. Opettajille tarkoitettu Open ilmasto-opas kuitenkin opastaa nyt lasten järjestelmälliseen ilmastoahdisteluun. Alakouluikäiset lapset ovat erityisen alttiita opettajien auktoriteetilla annettavaan tietoon, joten tällaiseen toimintaan täytyy suhtautua erityisellä varauksella.

”Mielenosoitusten järjestäminen tai sellaiseen osallistuminen ovat mahdollisia tapoja opetella kansalaisvaikuttamisen taitoja. Lasten aloitteesta tehdyt vaikuttamiskampanjat kiinnostavat usein myös mediaa, joten kannattaa harkita myös tiedotusvälineisiin yhteydessä olemista.”

Sen sijaan, että lapset pidettäisiin ilmastoahdistelun ulkopuolella Open ilmasto-opas rohkaisee käyttämään lapsia medianäkyvyyden välikappaleina, koska lasten mielenosoitukset saavat sen mukaan tiedotusvälineissä enemmän palstatilaa kuin aikuisten. Se pitääkin varmasti paikkansa. Lasten käyttämiselle mielenosoituksissa ja muussa kampanjoinnissa näyttää olevan yksinkertainen motiivi – medianäkyvyys.

”On kuitenkin olennaista, että opettajan käsitys on oikea, jottei hän vahingossa tule välittäneeksi mahdollisia virheellisiä ajatusmallejaan oppilaille.”

Opettajien tulee siis varmistaa, etteivät he välitä lapsille muita kuin yhden oikean totuuden ajatusmalleja. Toisenlaiset ajatusmallit ovat virheellisiä, koska ne voivat saada oppilaan kyseenalaistamaan hänelle syötettyä ajatusmallia. Mikäli oppilas turvautuu itse tiedonhakuun tai keskustelee aiheesta esimerkiksi vanhempiensa kanssa, tulee opettajan tarkistaa, että hänen oppilaille välittämänsä ajatusmalli on juuri Se Oikea. Ehkä seuraavaksi lapsia kehotetaan aina ennen nukkumaanmenoa kumartamaan Vihreiden puoluetoimistoa kohti.

”Ilmastonmuutoksesta löytyy paljon erilaista tietoa ja myös asenteellisia kirjoituksia internetistä. Välillä jopa aikuisen voi olla vaikea päästä selville tiedon luotettavuudesta, joten voi olla että opettajan on hyvä suorittaa tutkimusaineistolle ennakkovalintaa, ettei koulussa opittu tieto ainakaan lisää virheellisiä käsityksiä aiheesta.”

Opettajan tulee siis suorittaa tutkimusaineistolle ennakkovalintaa, eli varmistua siitä, että valittu aineisto on yhden oikean totuuden ajatusmallin mukainen. Ilmasto-opissa auktoriteettien sokea kunnioittaminen on ainoa tie valaistumiseen, sillä on vain yksi totuus eikä ole muita totuuksia. Oma tiedonhankinta ja omien vanhempien kanssa käydyt keskustelut voivat oppaan mukaan johtaa oppilaan harhaan, koska vanhempien on vaikea päästä selville tiedon luotettavuudesta. Siksi on parempi saada oikeaa tietoa suoraan opettajalta, jolle on kerrottu opaskirjasessa oikea ajatusmalli.

”Yksi osallistujista valitaan kasvihuonekaasuksi (hippa) ja muut osallistujat ovat auringonsäteitä. Auringonsäteet juoksevat ilmakehässä maan ja auringon väliä. Auringosta maahan he saavat juosta vapaasti, mutta maasta aurinkoon juostessa kasvihuonekaasu-hippa ottaa heitä kiinni. Kiinnijääneet auringonsäteet jähmettyvät paikalleen ja muuttuvat ilmakehää lämmittäviksi kasvihuonekaasuiksi. Leikin kuluessa kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa jatkuvasti, ja auringonsäteiden on yhä vaikeampi päästä kimpoamaan (juoksemaan) takaisin avaruuteen kohti aurinkoa. Leikki päättyy, kun auringonsäteitä ei ole enää jäljellä.”

Leikki siis päättyy, kun auringonsäteet loppuvat.

Lapsikin ymmärtää, että auringonsäteiden loppuminen tarkoittaa kuolemaa. Ellei tämä ole pikkulasten ilmastoahdistelua, niin ei sitä ole mikään. Koululaisen ja päikkyläisen isänä tiedän, että tällainen pelottelu tulee aiheuttamaan lapsille ongelmia. Joku voisi todeta, että leikki leikkinä, mutta kotona nukkumaan mentäessä tilanne voi olla aivan toinen, kun koulussa on kerrottu lapsille auringon voivan pimentyä ilmastonmuutoksen vuoksi. Toivottavasti kouluilla ja opettajilla on sen verran tervettä järkeä, etteivät lähde aivopesemään lapsia tällaisella tuuballa. Ellei Pirkkalan moniste ole sinulle jo tuttu, niin viimeistään nyt se kannattaa googlettaa tai klikata suoraan tästä. Se näyttää nimittäin tehneen nyt paluun ilmastoversiona.

Jos nyt kuitenkin heitettäisiin tällaiset pamfletit kierrätykseen ja annettaisiin lasten olla vielä lapsia ilman ahdistelua maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudella. Lapsille voidaan kertoa, että tällainen ilmasto-ongelma on olemassa ja että aikuiset yrittävät sitä parhaillaan ratkaista parhaansa mukaan. Meillä on jo aivan tarpeeksi ongelmia ilmastoahdistuneiden aikuisten kanssa, joten  lasten mielenterveyttä näillä ongelmilla ei pitäisi enää horjuttaa.

Tehokkaimmin suomalaiset voivat hidastaa ilmastonmuutosta vähentämällä yleistä kulutusta, panostamalla ydinvoimaan ja pienydinvoimaloihin (SMR) sekä viemällä ulkomaille maailman puhtainta teknologiaa. Esimerkiksi Kiina, Intia ja Saksa tarvitsevat kipeästi suomalaisia clean techin innovaatioita. Vain viemällä osaamistamme ja teknologiaamme ulkomaille voimme olla kokoamme suurempi toimija globaalin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lisää näkemyksistäni ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta löydät vaaliteemat-sivulta kohdasta kolme. Siellä ei mainita lasten pelottelua yhtenä keinona.